Arkisto. Tiistai 2005-05-10.
http://www.nettisanomat.com/2005/05/10/sinkkiarkut.htm

Arkisto. Tiistai 2005-05-10.
http://www.nettisanomat.com/2005/05/10/sinkkiarkut.htm

Arkisto. Etusivu. Sunnuntai 2006-08-20-
http://www.nettisanomat.com/2006/08/20/etusivu.html



Arkisto. Etusivu. Sunnuntai 2006-08-20-
http://www.nettisanomat.com/2006/08/20/etusivu.html

Suomi on taas ajopuuna joutunut sotaan, Afganistaniin. Hallituksen pääministeri on Matti Vanhanen, ulkoministeri Alexander Stubb ja Puolustusministeri Jyri Häkämies. Tasavallan presidentti on Tarja Halonen. Vanhanen ja Halonen ovat lomalla eivätkä lausu mitään. Nämä Naton juoksupojat Stubb ja Häkämies selittelevät.

Suomen pitää noudattaa omia lakejaan on sitten operaatioilla Naton tai YK:n hyväksyntä. Tästähän tässä viime kädessä on kysymys, vai onko aivan tarkoituksella ajauduttu tähän tilanteeseen. Johtajat leikkivät siis suomalaisten miesten hengillä ja sallivat ”vihollisten” tappamisen niin kuin suomalaisten joukkojen komentaja asian ilmaisi.

(Lähde: HBL. Pääkirjoitus tiistaina 2009-07-28. Finland i krig – Finland för fred. ”Då överstelöjtnant Ahti Kurvinen, som leder den finländska styrkan i Afghanistan, på söndagskvällen i tv kommenterade den senaste incidenten med finländska och svenska soldater inblandade, kom han däremot faktiskt att säga att det hela började med att ”fienden öppnade eld”.”)

Suomen päättäjät olivat häpeällisesti hiljaa ja toivoivat, että keskustelua Suomen mukana olosta sodassa tai sodanosapuolena ei tarvitsisi käydä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kuitenkin kirjoitti asiasta Helsingin Sanomissa (linkki) viime perjantaina 2009-07-24, siis seuraavana päivänä, jolloin vastaava Georg Gafronin Bildissä julkaistu saksalaiskirjoitus ilmestyi (Nettisanomat-2008-07-27). Tämän jälkeen ei enää voitu vaieta.

Mandaatti Afganistaniin. Pääkirjoitus keskiviikkona 2009-07-29 klo 12:09. Nettisanomat. Pertti Manninen.

Lue myös mm. seuraavat satunnaisesti poimitut!

Muut lehdet. Keskisuomalainen tiistaina 20.07.2004.
Keijo Korhonen: Herran kukkarossa. "Missä Suomi sijaitsee?
"Nyt ei tarvita Natoa eikä EU:n Blitzkrieg-joukkoja eikä helikopteri-militarismia. Nyt tarvitaan järkeä ja itsekkyyttä. "Tuntemattoman" Lahtinen totesi: "Se yksi kohjo sieltä Saksasta lähtee liikkeelle, ja meidän nilkit seuraavat perässä." Mutta Lahtinen ei tuntenut Euroopan unionia. Suomen turvallisuuspoliittinen ongelma on nyt, miten pitää kurissa meidän nilkit, jotka hinkuavat mukaan Euroopan hiekkalaatikolle. Ja eiköhän se ongelma ratkea demokratian keinoin."
http://www.nettisanomat.com/2004/07/22/keijokorhonen.htm

Nettisanomat torstaina 07.10.2004.
"Pääministeri Matti Vanhanen leikkii vakavilla asioilla." Turvallisuutta etsimässä. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/2008/10/24/vanhanenpesonen.html#paamisterimatti

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vallan liikkeet. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005.
Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan.
"Omien miesten ja naisten asettaminen vaarallisiin tehtäviin on kallis uhraus. Se on silti suuren hintansa arvoinen, jos sillä estetään vaikkapa Kongossa satojen tai tuhansien siviilien lahtaus ja kansanmurha. Silloin Suomi on mukana rohkeasti siellä, missä apua huutavimmin tarvitaan. Tuollaisista tehtävistä ruumisarkussa kotiin tuodun sotilaan ottaisin vastaan surullisena, mutta ylpeänä suomalaisena ja maailmankansalaisena."
http://www.nettisanomat.com/2005/05/10/sinkkiarkut.htm

Nettisanomat tiistaina 10. toukokuuta 2005.
Kuva. Työttömät nuoret ilmoittautumassa EU:n nopean toiminnan -joukkoihin Helsingin Sanomien innostamina. Kuva: Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/2005/05/10/kuvaetusivu.htm

Extra! Nettisanomat maanantaina 09.01.2006.
Vanhanen ja Halonen kiistävät Ilta-Sanomien väitteet Nato-yhteistyön salailusta.
http://www.nettisanomat.com/2006/01/09/etusivu.htm

Nettisanomat sunnuntaina 20.08.2006. Virheelliset päivämäärät ja viittaukset korjattu torstaina 24.08.2006.
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta.
http://www.nettisanomat.com/2006/08/24/etusivu.html#20060824

Aamulehti Maanantai 28.elokuuta 2006. Etusivulla.
Kansa päästäisi YK-miehet Libanoniin pitkin hampain
http://www.nettisanomat.com/2006/09/01/etusivu.html#aamulehtiajan

Aamulehti. Kotimaa. Maanantai 28.elokuuta 2006
Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön
http://www.nettisanomat.com/2006/09/01/etusivu.html#aamulehtiajan

UUSIMMAT:

Bild Kommentar von Georg Gafron:
Mut zur Wahrheit
BILD BUNDESAUSGABE 23 JULI 2009.
"Die Bundeswehr ist mit ihren Verbündeten im Krieg!"
"Die Soldaten haben es verdient, dass das zu Hause auch so benannt wird."
http://www.nettisanomat.com/2009/07/27/etusivu.htm

Helsingin Sanomat Vieraskynä
Perjantai 2009-07-24
Charly Salonius-Pasternak
Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa
"Afganistanin-operaatiosta tekee ainutlaatuisen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintahistoriassa se, että nyt Suomi on sodan osapuoli."
http://www.nettisanomat.com/2009/07/29/etusivu.htm#suomion

Hetki sitten oli Euronews auki, Ted Kennedy on kuollut, näin välähdyksen loppuosan, kuvia veljistä, hautajaisista, lammikko-onnettomuudesta, josta näytettiin auto vedessä ja onnettomuudessa kuolleen nuoren naisen kasvokuva, kerrottiin Kennedyn olleen Irakin sodan vastustaja.
Eilen illalla näytettiin kuvia Toni Sailerista, aikansa kuuluisimmasta alppilaskijasta, taas välähdys lopusta, mutta mieleen tuli hänenkin poismenonsa.

NTV, Venäjän kanava on myös tullut mahdolliseksi katsoa, vanhoja filmejä, miksei uudempiakin. Uutisiakin tulee kun kellot oppii tuntemaan. Lähestymistapa meihin verrattuna on aivan toisenlainen. Koulupoika on jäänyt pyörällään auton ruhjomaksi, näytetään makaava poika kadulla, äiti joka itkee syleillen kuollutta poikaansa ja ystävät jotka yrittävät pitää äitiä koossa tukien häntä, näytetään päälle ajanut autoilija nimen kanssa ja näytetään kun ruumis siirretään paareilla huovalla peitettynä.
Mieleen tuli Thaimaan tv, jossa näytettiin tapetut poliisit tienvieressä tai Phuketin sanomalehti, jossa kuvan kanssa näytettiin itkevä raskaana oleva nainen rannalla. kun virta oli vienyt hänen miehensä, ei nyt sentään ihan lähikuvassa mutta kyllä kasvot olivat tunnistettavissa naista tukeneiden ihmisten joukossa.

Tänään ehdin jo lukea HS:stä siitäkin kun suomen TV2 pitää naisten EM-jalkapalloturnausta jonain väheksyttynä neitilajina. Itse hämmästelen sitä kun näytetään vain Suomen ottelut, onneksi Ruotsista voi katsoa lisäksi Ruotsin ottelut. Eurosportista näkisi kaikki ottelut, jos vain olisi. Kummallista kun ajattelee, että kisat järjestetään Suomessa, Suomi oli viimeksi välierissä, alkusarja varmaankin kiinnostaisi jos se näytettäisiin kokonaan. Ei näytä olevan enää kanavia tarpeeksi, kun YLE24kin annettiin suosiolla elintapakanava LIV:ille, Sanomien kanavalle, jolloin huomio kanavasta luopumisesta saatiin kiinnitettyä kanavien numeroiden vaihtoon! Uskomaton suoritus, jonka aivoriihi osoitti kyllä taitavuutensa ja sai varmaan ansaitun palkkion ja palkankorotuksen.

Mediamaksu on perseestä, koska se on tasamaksu, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus näyttää vievän kohti tasaveroa ja nämä huijarit olkoot sitten minkä nimisiä sen toteuttavat. Kansa tietää, mutta ei jaksa, perussuomalaisetkin hallituskipeydessään tulevat hyväksymään mitä vain, kohta sen näemme.

Aurinko hetken pilkisti, hiukan lämmitti ja siirryttyäni takaisin linja-auton käyttäjäksi aikataulu pakottaa lopettamaan nämäkin mietteet, jotka kuitenkin nimitän pääkirjoitukseksi, ei missään ole sanottu minkälaisen pääkirjoituksen tulee olla. HS ja monet muut eivät kerro kirjoittajan nimeä. HBL ja Aftonbladet kertovat, esimerkiksi.

Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen keskiviikko 2009-08-26 klo 13:35.

TV-katsaus. Osa 2.

Vielä kun sentään muistaa milloin Seitsemän uutiset tulee ryhdyin katsomaan. Kahdeksan uutisista (Nelonen) muistaa sen kun ne muuttuivat nimensä mukaisiksi 8 minuutin mittaisiksi pari vuotta sitten, katselu loppui ja nythän niistä ei tiedä edes milloin ne tulevat, ehkä varttia vaille tai yli. MTV3 sentään huolehtii tiedonvälityksestä ja lähetti juttua budjetti riihestä. Ei mennyt montaakaan tuntia, kun ennustin tasaverotuksen kiihtyvän ja niinhän siinä sitten kävi, että irvokas näytelmä tarvittiin jotta kehdattiin nostaa arvonlisäveroa, siis tasaveroa kaikille. Valtion talouden verotulojen supistuminen ei mitenkään, sen korvaaminen, voinut jäädä pelkästään hyväosaisille, köyhiäkin tarvitaan. MTV3:n toimittaja Vesa Kallionpää yritti suorassa lähetyksessä säätytalolta selostaa asiaa, mutta luopui, kun kaiken maailman ruoan, ravintolaruoan arvonlisäveron laskeminen ja nostaminen heti uudestaan oli aika sotkuiselta kuulostavaa, niinpä hän antoikin puheenvuoron nauhoitukselle, jossa pääministeri, ex-morsiamensa oikeussalissa hakkaaja Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri, ex-pöytäkirjan väärentäjä päästäkseen puoluekokousedustajaksi, Jyrki Katainen, selostivat asiaa. ts. käsikirjoitusta, jolla köyhiäkin kuritetaan tällä tasaveron nostamisella. Eivätkä miehet häpeä yhtään entisiä eivätkä nykyisiä tekosiaan.

2. pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen keskiviikkona 2009-08.286 klo 19:48. (Toimittaja Vesa Kalliopään koko nimi lisätty sunnuntaina 2009-08-30).

www.arsedel.fi

Sippulanniemi aidataan golffareille
Lähes kaupungin keskellä olevaa golf-kenttää aiotaan laajentaa 18-rataiseksi. Tähän liittyvä kaavoitus etenee hyvää vauhtia kaupungin johdon mitä parhaimmassa suojeluksessa.
Huvittavaa on se,että tuhansien ympäristön asukkaiden vaatimukset heille varattavan lähivirkistysalueen varaamiseksi kaikuvat kuuroille korville ja demari-kokoomusakselin poliittiset päättäjät nielevät tämän.
Alue aidataan ja käyttö rajoitetaan vain golffareille.
Onneksi alueen asukasyhdistys ja asukkaat ovat huomanneet tämän ja heillä on vielä mahdollisuus edes valittaa asiasta kaavan käsittelyn aikana.
Kaikenlaisella vähättelyllä kuitenkin pyritään alueen aitaamiseen ja lopuksi poliittiset päättäjät tulevat siunaamaan asian. Jyväskylän imago sivuuttaa tässäkin tapauksessa asukkaat.
(Nettisanomat 23.7.99 pm)

http://www.nettisanomat.com/1999/07/28/netti2007.htm#kettunen

1999

Kettunen: Lisäpanostusta avainkehittämiseen
Koulutusta saaneet eivät perusta riittävästi uusia yrityksiä vaan menevät mieluummin suuriin yrityksiin palkkatyöläisiksi tai siirtyvät ulkomaille.
Tästä syystä yksi kehityksena avain on yrityshautomomallin luonti ja ensisijaisesti informaatiotekniikan yrityksille.
Hautomon tulisi synnyttää nykyistä tehokkaammin sijoituskelpoisia kasvuyrityksiä. Ne antaisivat mahdollisuuden yritysten perustajien lisäksi myös avainhenkilöille ja kaikille työntekijöille vaurastua.
Vaurastumisesta rulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi".
...
Jo kouluaikana täytyy olla pienimuotoista hautomo- ja valmennustoimintaa ja yrittäjäkoulutusta sekä mahdollisuus tehdä töitä "oikeille" yrityksille.
Näin ajan mittaan kehittyy alueellinen virtuaalihautomo, joka laajenee luonnollisesti valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi.
Pekka Kettunen Keskisuomalaisessa 25.7.1999.

Kettunen: Muuttuva Johtajuus
Vaikka johtamisessa tunnustetaan erilaisuus rikkautena ja kehittämisen voimavarana, pyrkimys kokonaisuuden hahmottamiseen on tärkeä, koska se prosessina tarjoaa itse kullekin tilaisuuden omien ennakkoluulojen ja yksipuolisuuksien ihmettelyyn!
Pekka Kettunen Keskisuomalainessa 25.6.99

Taidatko sen selkeämmin sanoa!
nettisanomat.com 28.07.99. pm

http://www.nettisanomat.com/1999/07/28/netti2007.htm#lis

1999

"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa
Jyväskylän yliopisto oli kutsunut tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren vihkimään bio- ja ympäristötieteiden uudisrakennusta, Ambioticaa perjantaina 3.9.1999. Niinkuin asiaan kuuluu yliopiston rehtori Aino Sallinen meni arvovierastaan vastaan lentokentälle.
Yht'äkkiä paikalle pyyhälsi mustassa autossaan Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka tönäisi rehtori Sallisen syrjään ja ilmoitti ottavansa isännän roolin. Sivistyneenä ihmisenä rehtori ei voinut muuta tehdä kuin haukkoa henkeään ja alistua tämän lurjuksen edessä.
Kaupunginjohtaja Kettunen on kyllä tunnettu moukkamaisesta käytöksestään, mutta vuosi sitten kaupunginhallitukselta saaneen muistutuksen: "Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunginjohtaja Pekka Kettunen käyttäytyy asiallisesti kaikissa olosuhteissa" luultiin hiukan hillitsevän kaupunginjohtajan erikoista luonteenpiirrettä.
Kaikki juontaa perimmältään siitä, että kaupunginjohtajalle annettiin alusta lähtien pelastajan rooli ja vapaat kädet huseerata. Ensimmäiseksi työkseen hän antoikin sitten tiedotussihteerille potkut ja hääti hänet asunnostaan, josta sisustutti itselleen virka-asunnon. Vastuussa ovat tietenkin poliittiset päättäjät, jotka ovat sallineet tämän menon. Tämän viimeisen törmäilyn jälkeen on jo kuultu hiljainen valitus: "Eiko sitä öykkäriä saada millään kuriin?"
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Pääseekö Pipatti pälkähästä?
Jyväskylän käräjäoikeus hylkäsi maanantaina 6.9.1999 Jyväskylän kunnanjohtajaa Tarmo Pipattia vastaan nostetut virkarikossyytteet.
Oikeus totesi Pipatin rikkoneen valtuuston ohjeita tarjouspyynnöistä, mutta menettely ei toteuttanut virkarikoksen tunnusmerkkejä.
Asia tutkittiin oikeudessa sen johdosta, että Pipatti oli ominpäin ottanut konsultin avustamaan Pappilanvuoren lämpöyhtiön myynnissä ja hyväksynyt yhden miljoonan markan suuruisen konsulttipalkkion maksamisen.
Pipatin pelastukseksi koitui se, että hän oli sentään keskustellut konsultin käyttämisestä joidenkin kunnanhallituksen jäsenten kanssa etukäteen.
Pipatin oikeudenkäyntikulut 175.000 markkaan asti jäävät valtion korvattavaksi ja maalaiskunta joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulujaan 50.000 markkaa.
Mikäli syyttäjä Matti Jakosuo ja maalaiskunnan kunnanhallitus tyytyvät käräjäoikeuden päätökseen, se jää lainvoimaiseksi ja Pipatti pääsee pälkähästä.
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Lehti tuomarina - tapaus Keskisuomalainen
Paljon on puhuttu median tuomioista ja tuomarina olemisesta. Jyväskylässäkin on oma lehdistötuomarinsa ja -tuomioistuimensa.
Keskisuomalainen on Pipatin jutussa hanakasti tarjoillut ohjeitaan, jopa vaatimuksiaan.
Lehti vastusti aikoinaan oikeusjutun nostamista ja vaati, että Pipatin menettely Lämpöyhtiön konsultin valitsemisessa ja palkkion maksamisessa olisi pitänyt hyväksyä tutkimatta asiaa sen kummemmin, lehti jopa painosti päättäjiä olla nostamatta oikeusjuttua.
Nyt käräjäoikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen tuomarina ja oikeuslaitoksena toimiminen näyttää jatkuvan. Suuriotsikkoisen "Käräjäoikeus hylkäsi syytteet kunnanjohtaja Pipattia vastaan"-selostuksen vieressä on varapäätoimittaja Risto Pynnösen kolumni, jossa neuvotaan tyytymään päätökseen ja lopettamaan "baaripolitiikon asteella kuohuminen"!
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
"Kunnanjohtaja Tarmo Pipattia vastaan nostettu ajojahtimainen oikeusprosessi on osa Jyväskylän maalaiskunnassa pitkään kytenyttä riitaa, jota erityisesti monet valtuutetut, hallituksen jäsenet ja osa kunnan terävimmästä huipusta ovat käyneet. Liian harvat ovat tässä joukossa säilyttäneet malttinsa."
...
"Itse kunkin päättäjän tulisi nyt tutkistella, miksi on sorruttu kuohumaan baaripolitiikon asteella ja miksi Suomen suurimpiin kuuluvan kunnan päätöksenteko on halvaannutettu."
"Paras, mitä nyt voi toivoa, on että käräjäoikeuden päätökseen tyydytään ja että tästä alkaa entistä paremman yhteistyön kasvatus Jyvässeudulla. Käräjäoikeuden pesän selvitys ei koske pelkästään Jyväskylän maalaiskuntaa vaan koko seudun aluetta. Ramman kunnan on mahdotonta kehittyä ja palvella asukkaitaan."
"Tappionsa kärsineiden on nähtävä, missä kulkee kiihkoilun raja. Riitely on tuottanut asukkaiden tappioksi miljoonavahingot. Vetoaminen ylempiin oikeusasteisiin on vain toivotonta myrkyn kylvämistä, jossa kunta menettää lisää etsikkoaikaansa. Olisi jo aika kasvattaa kunnan mainetta."
Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
nettisanomat.com 09.09.99. pm
http://www.nettisanomat.com/1999/09/09/netti0709.htm#eikosita

1999

Energiapeli:
Kuva: Kauppakatu.
Kettunen vauhdissa: Jyväskylän Energia myynnissä.
"Tällä kertaa en epäonnistu."
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on epäonnistunut pari kertaa bisneshankkeissaan surkeasti.
Ensin Jyväskylän Energian myynti puolitoista vuotta sitten Fortumille epäonnistui huolimatta jos jonkinlaisista pakettiin liitetyistä namusista ja toiseksi reilu vuosi sitten hänen Keski-Suomen Puhelimen hallintoneuvoston puheenjohtajana operoima "kaappaus keskisuomalaiseen omistukseen" karahti niinikään kiville, kun vielä ovelampi suorittaja, Helsingin Puhelin, kaappasi tosiasiallisen määräysvallan yhtiössä.
Ei kai Kettunen sentään ollut Helsingin Puhelimen konsultti tässä toimessa? Ainakin hän erosi vähin äänin hallintoneuvoston puheenjohtajuudesta.
"Tällä kertaa en epäonnistu." Tällaiset ajatukset mielessään Jyväskylän Energian salakähmäinen myynti aiotaan nyt toteuttaa.
Kaupunginhallituksen kokouksessa asia käsitellään salaisena ja asiaa koskevat paperit kerätään pois kokouksen lopussa. Ovatko kaupunginhallituksen jäsenet ja sen "politiikassa vihreä" puheenjohtaja Erkki Ikonen tehtäviensä tasalla. Kuinka he voivat väittää, että ovat tutustuneet asiaan ja papereihin, jotka he ovat vilaukselta nähneet.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on kuitenkin turvannut nahkansa tällä operaatiolla. Hän voi todella väittää kirkkain silmin, että kaupunginhallitus on ollut tietoinen asiasta, ymmärryksestä ei niin väliä.
Jyväskylän maalaiskunnan johtaja Tarmo Pipatti joutuikin oikeudessa kovasti todistamaan, että kunnanhallitus oli tietoinen konsultin valinnasta Pappilanvuoren lämpöhuollon kaupassa, vaikka tämä tieto olikin jonnekin paperien sokkeloihin jonkun muun asian yhteyteen piilotettu.
Kaiken kaikkiaan jonkunlainen avoin tarjouskilpailu olisi paljon reilumpi. Avoimessa kilpailussa olisi mukana niin paljon enemmän osapuolia, että kaikenlainen kähmintä ja etuisuuksien tavoittelu ja antaminen olisi nykyaikana ilmeisesti liian vaikeaa ja uskaliasta.
Seuraamme energiapelin siirtoja!
(nettisanomat.com 5.10.99 pm)
Kuva: Linna odottaa.

http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910kettunen.htm

1999

VARJOJA Jyväskylän areenassa
Pekka Kettunen vai Erkki Ikonen?
Jyväskylään on suunniteltu kaikessa hiljaisuudessa jättiläismäinen 200-250 miljoonaa markkaa maksava halli, jonka suunnittelumääräyksen antanutta ei tahdo löytyä. Epäiltynä ovat kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen.
Keskisuomalainen 11.11.1999 Heljä Roikonen

"Flexhibition luo toteutuessaan uudelleen koko messukeskuksen.
"Vielä ei ole kuitenkaan päätetty edes tarvitaanko tällaista hallia".
Paviljongin toisen rakennusvaiheen ideakilpailun voittanut työ on nimeltään "Flexhibition".
- Se kuvaa hyvin monimuotoiseen käyttöön taipuvaa näyttely- ja hallitilaa, mikä oli tarkoitus luoda, sanoo arkkitehti Else Kettunen. Toiminnallisesti tulevaisuuden Paviljonki koostuisi selkeistä osista, jotka ovat nykyinen Paviljongin auditorio ja nykyiset ravintolatilat sekä uudet näyttelytilat, monitoimihalli ynnä paikoituslaitos.Nämä osat yhdistäisi leveä sisäyhteys, jonka toiseen päähän tulisi uusi pääsisäänkäynti ja toinen yhdistyisi Paviljongin aulaan.
Keskeisen idean monitoimihallista kehittivät yhteistyössä arkkitehdit Else Kettunen ja Seppo Kilpiä. Heidän yhteistyönsä on ennen koeteltua. Monitoimihallit sekä jäähallit ovat heidän erikoisalaansa. Kilpiö kertoo suunnitelleensa Helsingin vanhaa jäähallia 60-luvulla sekä uuden Helsingin Areenan 90-luvulla. Lisäksi toimisto johtaa arkkitehtisuunnittelua Pietarissa. Työn alla Venäjällä on muun muassa kaksi suurta hallia, joista toinen Jaroslavissa.
Kilpiön mukaan nyt ideoidussa monitoimihallissa voitaisiin pitää näyttelyitä, konsertteja sekä yhtä lailla pelata jääkiekkoa tai rakentaa vaikka rata karting-autokisoja varten kuten Helsingin Areenalle. -Monitoimisuus on mahdollista siirrettävien ratkaisujen avulla. Jäätikkö esimerkiksi rakennetaan kätevästi siirreltävistä levyistä.
Vanhat hallit väistyvät.
Toteutuessaan jyväskyläläinen "Flexhibition" edellyttää kaikkien vanhojen hallien purkamista messualueelta.
Palkintolautakunnan puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen sanoo palkintoraadin mieltyneen Flexhibiotionissa myös siihen, että toteutuksessaankin se on varsin joustava. Rakennelma voidaan tehdä vaiheittain. Kaikkia vanhoja halleja ei tarvitsisi heti rynnätä purkamaan.
- Niiden korjaaminen tulisi kyllä maksamaan varmasti yhtä paljon kuin kokonaan uuden rakentaminen. Pikainenkin kuntokartoitus osoittaa sen helposti, Ikonen vakuuttaa.
Hallin toteuttamisesta saati rahoituksesta hän ei vielä halua puhua sen enempää.
Tarkempia suunnitelmia idean pohjalta eli ns. hankesuunnitelmaa kuitenkin lähdetään välittömästi laatimaan. Työ annetaan voittaneen arkkitehtiryhmän tehtäväksi.
Hankesuunnitelmassa ideaa on tarkoitus arvioida kriittisesti.
Mietittäväksi tulevat myös kustannukset ja kannattavuus sekä toteutus ja mahdollinen aikataulu.
Arkkitehtikilpailuun kutsuttiin kaikkiaan kolme arkkitehtiryhmää. Voittaneen lisäksi työt pyydettiin PRO ARK OY:ltä sekä Paviljongin ykkösvaiheen suunnittelijoilta CJN OY:ltä ja Pekka Paavola Oy:ltä. Palkintolautakunta piti voittanutta työtä arkkitehtoniselta, toiminnalliselta sekä taloudelliselta kannalta kehityskelpoisimpana.
Monelle iso yllättys
Arkkitehtuurikilpailun tuloksen julkistamistilaisuudessa Paviljongissa oli vähänlaisesti väkeä keskiviikkona. Esimerkiksi valtuustoryhmistä vain kokoomus, vihreät ja kristilliset olivat paikalla.
Kaikki kummastelivat kuinka vähän heille oli kerrottu koko asiasta.
Arkkitehtuurikilpailukin oli pieni yllätys.
Paviljongin julkistamistilaisuudessa mukana ollut vihreiden valtuutettu Kaija-Leena Kaijaluoto ihmetteli miten vähin äänin Paviljonkiin suunnitellaan näin suurta laajennusta.
- Kun nykyistä Paviljonkia suunniteltiin, siitä sentään sai lukea ja kuulla etukäteen useita kertoja.
Tästä ei ole puhuttu.
Kokoomuslainen valtuutettu Ari Forsberg muistutti myös, että
vielä ei ole päätetty edes tarvitaanko tällaista hallia saatikka että mihin se olisi parasta sijoittaa.
Kilpailuraadin puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikosen mukaan asia piti kyllä olla tiedossa, koska messu- ja kongressikeskuksen säätiössä kaikki puolueet ovat edustettuina.
- Ainakin siitä tämän jälkeen saadaan kuulla, Ikonen arveli. "
Keskisuomalainen 11.11.1999 Heljä Roikonen

Kuva: VARJOJA Jyväskylän areenassa
Pekka Kettunen vai Erkki Ikonen?

Lue myös!
Jyväskylä-Paviljonki: "Riskit sosialisoitu - voitot yksityistetty!"
"Hjalliksen oppipoika", Jyväskylä-Paviljongin uusi toimitusjohtaja Petri Mäkinen: "Viihde pitää sen yllä. Tietysti yhä kongresseja ja kokouksia, niiden yhteyteen viihdettä, konsertteja..." "tota noin niin" "Monitoiminen monitoimihalli, pienoismalli Hartwall-areenasta, noin 7 000 katsojaa."
Paviljongin johtaja sai potkut.
Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari.
Hurskastelua 3: Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen: "Laajavuoren rallirata on tarpeellinen, mutta ymmärrän myös asukkaiden huolen ympäristöstään. En halua mielipidejohtajan roolia.
torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999

JYP:n Pajala: Jääkiekko voisi täyttää ehkä vain kymmenen prosenttia areenan kapasiteetista.
Jyväskylään suunniteltu ja kaiketi jotenkin rakennettavaksikin aiottu Areena voisi tarjota aivan uudet puitteet jääkiekolle ja JYP:ille, kunhan ehdoista sovitaan.
JYP:n toimitusjohtaja Pekka Pajala näyttää tässä vaiheessa ainakin aika realistiselta, kun hän kommentoi hallin ilmaantumista Jyväskylään.
Keskisuomalainen, Ilkka Kulmala perjantaina 12. marraskuuta 1999:
"Yli 7000 ihmistä vetävän ja vielä kovin kaukana toteutumispäätöksestään olevan areenan epäviralliseksi kustannusarvioksi on esitetty 200-250 miljoonaa markkaa. Pajala korostaa, että kysymys ei ole jäähallista.
- Ihmisille saattaa syntyä tällainen käsitys heti, kun jääkiekko liitetään vähänkin puheisiin mukaan.
- Jääkiekko voisi täyttää ehkä vain kymmenen prosenttia areenan kapasiteetista, Pajala selvittää.
- Se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi JYP olisi hallin asiakas 30-35 kertaa vuodessa. Pelaisimme Lutakossa ja harjoittelisimme Hippoksella.
- Toisaalta on turha tässä vaiheessa edes puhua JYP:stä asiakkaana. Emmehän tiedä mitään reunaehdoista, joilla halliin pääsisimme.
- Pajala uskoo kuitenkin, että jääkiekko olisi arenalle tärkeä asiakas.
- Ajattelisin niin, että tämänkaltainen halli halutaan Jyväskylään saada, se tarvitsee jääkiekkoa pysyäkseen kannattavana."
Keskisuomalainen, Ilkka Kulmala perjantaina 12. marraskuuta 1999.

Harry Harkimo sopimuskumppanina 1.
Kun Hjallis kusetti HIFK:ta.
Pentti Sainio kertoo kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle asiasta näin:
"Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta.
Ari Mennander kuvaa kirjassaan Hjallis, Hartwall Areena, että jääkiekkojoukkue HIFK petti sopimuksensa Hjalliksen kanssa seuran mukaan tulosta areenalle. "Hjallis oli myynyt kaikki aitiot ja yhteistyösopimukset olettaen, että HIFK siirtyy Jokerien mukana uuteen suurhalliin. Sen piti olla täysin selvää. HIFK oli allekirjoittanut asiasta esisopimuksen, jota se ei katsonut sitovaksi. Kyseinen sopimus riitti kuitenkin pankkien ja vakuutuslaitosten lakimiehille, kun Hjallis ja Pekka Laitto olivat rahoituskierroksellaan."
Rahoituskierroksella tuota sopimusta Hjallis kumppaneineen tarvitsikin. Tuo esisopimus syntyi siten, että Hjallis soitti vuoden 1995 kesä-heinäkuun vaihteessa HIFK:n varapuheenjohtajalle Frank Mobergille ja ilmoitti, että "tarvitaan rahoituksen kasaan saamiseksi ilmoitus, että tekin pelaatte tällä areenalla". Moberg otti yhteyttä HIFK:n puheenjohtajaan Kimmo Heinoon. HIFK:n piirissä mietittiin ehdot ilmoitukseen suostumiselle. Ne ilmoitettiin Hjallikselle, jonka toimistossa ne faksattiin takaisin esisopimuksen muodossa. Esisopimuksessa luki muun muassa:
"HIFK sitoutuu pelaamaan ottelunsa Pasilaan rakennettavassa uudessa Helsingin monitoimihallissa. Otteluvuokraksi on sovittu 10 % lipputuloista. Mikäli HIFK siirtää toimistonsa uuteen halliin, on vuokra 70 mk/neliö. HIFK saa myös yhden hallituspaikan Helsinki Halli Oy:n hallituksessa."
Kimmo Heino allekirjoitti esisopimuksen 21. heinäkuuta 1995. Sitten asiassa ei pitkään aikaan kuulunut mitään.
"Tähän esisopimukseen ei koskaan saatu Hjalliksen allekirjoitusta. Kun sitä ei kuulunut, niin meille heräsi ajatus, että mitenkä nämä ehdot nyt ovat? Kun kyselimme perään, että missä viipyy se sopimus, joka perustuisi näihin ehtoihin, niin Juha Rantasilalta tuli sopimusehdotus, jossa puhuttiin 20 %:n vuokrasta, ei tullut hallituspaikkaa eikä toimistoa", kertoo Moberg.
"Meillä raksutti nopeasti missä mennään. Kysyimme Jääkenttäsäätiöltä millä ehdoilla saamme jäädä Jäähalliin. Kun se selvisi tiedotimme julkisuuteen maaliskuussa 1996, että HIFK pelaa Helsingin Jäähallissa",
Moberg sanoo ja ihmettelee, että sen jälkeen häntä mollattiin Harkimon piiristä julkisuudessa "kusettajaksi".
Hjallis-kirjassa Hjallis on jo kiitollinen, ettei HIFK tullut mukaan Hartwall Areenalle. "Saimme niiden ottelujen tilalle parempia tapahtumia, joista tulee myös enemmän rahaa."
"Mutta en koskaan anna anteeksi sitä temppua, mitä ne tekivät."
Näin siis Pentti Sainio kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle.
Edellisen mukaan Harkimo ei kusettanut pelkästään HIFK:ta, vaan myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, jotka myönsivät hankkeeseen lainarahaa.
Harkimo on siis esittänyt lainaneuvotteluissa sopimuspaperin, jota ei ole aikonutkaan antaa sopimuskumppanilleen ja pitää paperissa sovittua sovittuna.
Onko Harkimon oma nimikirjoitus sellaisessa paperissa väärennös? Täyttääkö tällainen menettely törkeän petoksen tuntomerkit?
Nettisanomat torstaina 18. marraskuuta 1999 pm.

Lue myös!
Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan: Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myynti-seikkailuista
torstaina marraskuun 4. päivänä 1999
Lue kirjan kohtalosta!
Ainakin täältä sen voi tilata!
Missä se on nyt? Sainion Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi
torstaina lokakuun 14. päivänä 1999

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916paviljonki.htm

KSP-kaappaus 1998 Pertti Manninen ja Johan Björkdal
"KSP:ssä olen mukana valvomassa kaupungin etua" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen
Kuningas New Yorkissa. Casino Monte Carlo Monaco.
Muut lehdet: Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, Keski-Suomen Puhelin Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja ja sen tytäryhtiön Kestel Oy:n hallituksen puheenjohtaja kertoo Suur-Jyväskylän lehdessä 21.06.1995:
"KSP:ssä olen mukana valvomassa kaupungin etua, sillä kaupunki on KSP:n suurin osakas puhelinliittymien kautta. Olisi mielestäni aika nurinkurista, jos kaupunki ei saisi olla valvomassa etujaan.
KSP ei ole missään erikoisasemassa vaan kaupunki kilpailuttaa yhtiöitä aina kun se on mahdollista. Ja tietysti käytetään jääviysmenettelyä, silloin esittelijä on toinen, selvittää Kettunen."
Jyväkäs heinäkuussa 1998

"Salamyhkäiseltä SSP:ltä neuvottelutarjous"
Suur-Jyväskylän lehti 11.3.1998
"Menestyvänä yrityksenä profiloitunut Keski-Suomen Puhelin Oyj on haluttu sijoituskohde: Se on saanut ensimmäisen neuvottelutarjouksen.
Tarjous tuli suurelle yleisölle täysin tuntemattomalta Sisä-Suomen Puhelin Oyj:ltä (SSP). jonka omistaa Fiotele-niminen yritys.
SSP on tuiki tuntematon monelle muullekin, sillä kaupparekisteriin se on merkitty viime perjantaina 6.3.1998, samana päivänä kuin KSP tiedotti SSP:n neuvottelutarjouksesta.
Aiemmin yhtiö on ollut olemassa nimellä Posipex Oy ja se on perustettu 13.2.1998. SSP:n pääkonttori sijaitsee jyväskyläläisessä asianajotoimisto Krogerus ja Pirilä Oy:ssä.
Niin SSP:n hallituksen puheenjohtaja: Jyväskylän kaupungin lakimies Olli Heikkilä kuin SSP:n toimitusjohtaja Mika Ståhlbergin ovat vaitonaisia Fiotelen omistajien suhteen.
- Sillä ei tässä vaiheessa ole merkitystä, ketkä Fiotelea omistavat, toteavat lakimiehet kuin yhteen ääneen.
Ainakin omistajan edustajille sillä näyttää olevan paljonkin merkitystä, koska he tahtovat pitää omistajatahot salassa."
Muut lehdet: Suur-Jyväskylän lehti 11.3.1998
Jyväkäs heinäkuussa 1998

Fiotele Oy:n omistajat
Rajallista, eettistä yhteisöbisnestä tekevät:
- Jyväskylän kaupunki, kaupunginjohtaja Pekka Kettunen
- Jyväskylän kaupunkiseurakunta, kirkkoherra Otso Sovijärvi
- Jyväskylän maalaiskunta, kunnanjohtaja Tarmo Pipatti (Oli jätetty pois Keskisuomalaisen artikkelissa 13.3.98)
- Jyväskylän maaseurakunta, kirkkoherra Jaakko Jaatinen
- Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, pääsihteeri Kasperi Launis
- Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä, johtava ylilääkäri Reijo Räsänen
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, johtaja Timo Kunttu
Reipasta asiakasomistajabisnestä tekevä:
- Osuuskauppa Keskimaa, toimitusjohtaja Kalevi Liukkonen
Raakaa, suppean tai laajan omistajajoukon hyväksi bisnestä tekevät:
- Autobest Oy, toimitusjohtaja Arvi Korkia-aho
- Enermet Oy, toimitusjohtaja Esa Pennanen
- Gummerus Oy, hallituksen puheenjohtaja Pekka Salojärvi
- GWS Pikval Oy, toimitusjohtaja Pekka Markkanen
- Keskisuomalainen Oy, toimitusjohtaja Eino Petäjäniemi
- Keski-Suomen Osuuspankki, toimitusjohtaja Aimo Ekonen
- Keski-Suomen Valo Oy, toimitusjohtaja Harri Lehtinen
Jyväkäs kesäkuussa 1998.

"Jokainen on vapaa pistämään rahoiksi, jos haluaa." Toimitusjohtaja Erkki Kytönen
Muut lehdet: Kauppalehti: Keski-Suomen Puhelimen toimitusjohtaja Erkki Kytösen haastattelusta:
"Kytösen mukaan omistuksellisesti kaikki on mahdollista:
Raha puhuu ja Helsingin Puhelimella sitä on riittävästi.
On mahdollista, että jatkossa yksittäisten yhtiöiden omistajat alkavatkin myydä verkkojaan. -
Jokainen on vapaa pistämään rahoiksi, jos haluaa, hän sanoo."
"Radiolinjan arvonnoususta hyvä esimerkki on Keskon kauppa, jossa se myi 600 Radiolinjan A-osaketta 150 miljoonalla markalla ja kirjasi siitä 147 miljoonan myyntivoiton."
Kauppalehti 3.4.98.

Mikä on KSP:n todellinen arvo?
Tällä hetkellä kun osakekurssi on 1400 markkaa KSP:n arvo on 410 miljoonaa. Siis pörssiarvo.
Fuusiolla ja siihen liittyvillä osakejärjestelyillä arvo voidaan myös pitää tässä ja sitä voidaan jopa alentaa keinotteluluontoisilla osakekaupoilla, joita jo nyt on tehty.
KSP omistaa Radiolinjaa 2 prosenttia. Tämän omistuksen arvo on tällä hetkellä 160 miljoonaa.
Yhtiön muu arvo on vuosien kuluessa kirjautunut yhtiön taseeseen liian alhaiseksi, arviolta 100 miljoonalla markalla.
KSP:n laskennallinen arvo on siis tällä hetkellä reilut 510 miljoonaa ja telealan kehittymisen ja siihen liittyvien odotusten, niin matkapuhelinliikenteen kuin lankalinkojen uusien käyttömuotojen johdosta sekä Helsingin Puhelin Oy:n vapaan kurssikehityksen mukaan
KSP:n todellinen arvo on reilusti yli 650 miljoonaa markkaa (tällä hetkellä, heinäkuun 98 alussa).
Käytännössä fuusiossa ja osakejärjestelyissä määräysvallan saaneet tulevat ostamaan KSP:n pikkuhiljaa,
tai vaikkapa nopeammin kuin luulemmekaan, tällä vääristyneen alhaisella kurssilla ja he tulevat saamaan hyvin lyhyellä aikavälillä 250 miljoonan markan voiton.
Operaation rahoituskin on turvattu, koska tarvittaessa KSP voidaan myydä osina,
esim. Radiolinja lähes 200 miljoonalla tai sitten koko yhtiö kerralla, ostajia kyllä löytyy.
Jyväkäs heinäkuussa 1998, Johan Björkdal

Hiljainen painajainen
Vieressä on yksi esimerkki KSP:hen liittyvistä epäselvyyksistä.
Kaikenkaikkiaan fuusio ja siihen liittyvät osakejärjestelyt eivät näytä kestävän päivänvaloa ja siksi niistä onkin tullut hiljainen painajainen, joka halutaan vaientaa. Vielä kuitenkin yritämme!
Kysymys: "Onko fuusioratkaisu tehty kaikkien vanhojen sotkujen poispyyhkimiseksi?"
Vastaus: Fuusio ainakin häivyttää vastuussaolijat ja korvausvaatimukset turvallisen kauaksi.
Kysymys: "Onko osakeannissa menetelty virheellisesti kun vanhaan johtosopimussaatavaan perustuvia A-osakkeita ei ole annettu merkittäviksi?"
Vastaus: Asiaa ei ole selvitetty ja asian selvittäminen se vasta sotkun synnyttäisikin.
Kysymys: "Onko yhtiökokouksessa menetelty laillisesti pienosakkaiden valtakirjojen hylkäämisessä ja suurosakkaiden valtakirjojen hyväksemisessä?"
Vastaus: Asiaa tutkitaan vielä toistaiseksi siviiliasiana.
Kysymys: "Riittivätkö Keskisuomalainen Oy:n valebulvaaniostajan hankkimat äänet ratkaisemaan fuusion hyväksemisen?"
Vastaus: Kyllä riittivät juuri ja juuri, ainakin tämän hetken tietojen mukaan. Valtakirjaepäselvyyksiä tosin vielä tutkitaan.
Kysymys: "Ketkä todellisuudessa ovat tämän fuusiohankkeen takana?
Vastaus: Aika näyttää, tarkkailkaa!
Jyväkäs heinäkuussa 1998

Olennaista on lopputulos
Uuden lehden onni on, kun se löytää aiheen, josta muut eivät kirjoita ollenkaan tai ovat ainakin lopettaneet kirjoittamisen.
Lehtemme on aika laajasti yrittänyt tuoda esille Keski-Suomen Puhelimen (KSP:n) fuusion ja siihen liittyvät osakejärjestelyt.
Taloustoimittajamme päätyi laskelmissaan siihen, että n. 650 miljoonan arvoinen KSP siirtyy 400 miljoonalla pienelle, vielä tällä hetkellä tuntemattomalle omistajalle tai tuntemattomille omistajille.
Jos julkisuudessa olleisiin väitteisiin on uskomista, niin tätä kaappausoperaatiota johtaa pyyteetön ja voittoa tavoittelematon "partiopoikien" joukko!
Jokainen voi mielessään kuvitella millaiseen kiitollisuuden velkaan julkisyhteisöjen kettuset ja pipatit joutuvat operoidessaan n. 250 miljoonan omaisuusmassan jollekin pienelle piirille!
Olennaista on lopputulos: perinteisiltä KSP:n pienomistajilta puhdistetaan 250 miljoonan omaisuus hienovaraisesti ja muodollisesti (?) laillisesti.

Hyvät lukijat!
Hyvää keskikesää, uikaa ja veneilkää varovasti
ja opettakaa lapset uimaan!
Jyväskylässä heinäkuussa Pertti Manninen, päätoimittaja, Jyväkäs

http://www.nettisanomat.com/2000/02/24/pekkakettunen.htm

2000

harjun huminaa:
funkkis-bensa-asema puretaan

"Reimarin talon purkamista nousi vastustamaan kaupunginvaltuustossa Kaija-Leena Kaijaluoto (vihr.), jonka mielestä taloa ei saa purkaa, ennen kuin sen paikalle suunnitellun musiikki- ja taidekeskuksen rakentamisesta tehdään sitovat päätökset."
keskisuomalainen perjantaina 19. toukokuuta 2000. (juttua ei löytynyt keskisuomalaisen arkistosta)
kuva: pertti manninen kesällä 1999

Jyväskylän ydinkeskustassa oleva vanha funkkis-bensa-asema puretaan paikalle suunnitellun konserttitalon alta.
Mitään käsitystä ei ole siitä rakennetaanko konserttitaloa ikinä, rahoja siihen ei ole osoitettu.
Kaiken lisäksi Sonera on jo nirhaissut nurkan arkkitehtikilpailun voittaneesta ehdotuksesta, joten tontin kohtaloksi näyttää tulevan valuminen liike-elämän tarpeisiin kaupunginjohtaja Pekka Kettusen johdolla.
Luottamusnaiset ja -miehet ovat joko sokeita tai kyynikkoja. Rappeutumaan päässyttä rakennusta ei ole kehdattu purkaa suoraan bisnes-miehille.
nettisanomat.com, pertti manninen 01.06.00

viikon kettunen
"Purkutuomio vahvistettiin silloin, kun musiikki- ja taidekeskuksen arkkitehtikilpailu ratkaistiin.
Voittajaehdotus Rhodorendron edellyttää tyhjää tonttia."

lue myös! Jyväskylän kaupunkikuva köyhtymässä
Ennennäkemätön uuden rakentaminen ei säästä vanhaa!
nettisanomat.com maanantaina syyskuun 20. päivänä 1999

http://www.nettisanomat.com/2000/06/01/funkis.htm

2000

viikon kettunen
"Voittajaehdotus Rhodorendron edellyttää tyhjää tonttia."
keskisuomalainen perjantaina 19. toukokuuta 2000. (juttua ei löytynyt keskisuomalaisen arkistosta)

"Purkutuomio vahvistettiin silloin, kun musiikki- ja taidekeskuksen arkkitehtikilpailu ratkaistiin."
"Voittajaehdotus Rhodorendron edellyttää tyhjää tonttia."
keskisuomalainen perjantaina 19. toukokuuta 2000. (juttua ei löytynyt keskisuomalaisen arkistosta)

Kuva: viikon ovi
harjun huminaa: funkkis-bensa-asema puretaan.

http://www.nettisanomat.com/2000/06/01/viikonkettunen.htm

2000

Kummallista kunniaa.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka ensi töikseen ajoi tiedotussihteerin pois kaupungin asunnosta muuttaakseen itse sinne ja joka ensi töikseen ilmoitti julkisesti Jyväskylän Ylioppilaslehdessä erikoisharrastuksekseen selvällä suomenkielellä olevan vittuilun ja joka sai kaupunginhallitukselta kehotuksen käyttäytyä arvokkaasti kaikissa olosuhteissa palkittiin kunniatohtorin arvolla Jyväskylän yliopiston promootiossa.

Kummallista kunniaa. Hae hakusanalla: kettunen ylläolevalla haulla!
Myös linkit tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2000/08/03/kunniatohtori.htm

2000

"Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen huhki kaikkensa antaen yhtiön muuton eteen ja onnistui."
Lasse Hämäläinen Sisä-Suomen lehti lauantaina 1. heinäkuuta 2000.
Nokia otti ja lähti
Talousmahti tallaa omaa tahtia
Terve vaan ja hyvästi!
Nokian aikakausi päättyi kesän alussa Äänekoskella.
Taikavoimaiset ja menestystä uhkuvat kyltit poistuvat katukuvasta ja kaupunki palaa samaan ruotuun muiden tehdaskauppaloiden kanssa.
Valtion televarikon perintönä jää sentään muutakin kuin suuret odotukset, toiveet ja pyörretyt lupaukset.
Lähes 800 ihmistä ottaa ainakin toistaiseksi leipänsä norsutautisesti turvonneilta, mutta vereslihalle kilpailutetuilta elektroniikka-alan alihankintamarkkinoilta.
Halpatyövoiman maat kummittelevat kulisseissa, kun suurin ja kaunein keskittyy Suomessa luovaan hulluuteen, eli Nokia painottaa tuotekehitykseen.
Jatkossa raaka työ suhdanteineen, lakkouhkineen ja lomautuspaineineen ei rassaa eikä tahraa mainetta.
Vielä nelisen vuotta sitten yhtiön johdon taholta vakuutettiin, että Äänekoski on, pysyy ja kehittyy Nokian paikkakuntana.
Pettymys totta tosiaan
Äänekosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kumpu myöntää, että Äänekoskella ollaan syvästi pettyneitä.
- Nokian laajentumista ja sijoittumista pidettiin viimevuosikymmenen loppupuoliskolla melkein kuin lottovoittona Äänekoskelle.
Viitisen vuotta oli vain nousua ja syntyi sellainen kuva, että kuulumme niiden viiden paikkakunnan joukkoon, joilla yhtiö pysyy Suomessa.
Jyväskylä yliopistoineen nappasi kuitenkin koko potin. Alku oli kankeaa, mutta tuotekehittäjien ja suunnittelijoiden loppumuutto kävikin sitten yhdessä hujauksessa.
Shokkihoitoa ennenkin
Shokkihoitoa ja ennakkoa kovista otteista saatiin jo kymmenisen vuotta sitten, kun yhtiö lakkautti matkapuhelintehtaansa Äänekoskella ja yli 200 työntekijää sai valita Saloon muuton tai lopputilin välillä.
Lamakauden jo muutenkin synkistämälle Äänekoskelle julistettiin hätätila ja ryhdyttiin etsimään alan jos toisenkin yrittäjiä.
Nokia sentään maksoi tyhjästä hallista vuokraa kaupungille, kunnes Enviset Oy aloitti tiloissa alihankintatoiminnan.
Nyt teollisuuskadun varressa on tuohon aikaan verrattuna kolminkertainen määrä hallineliöitä ja työssä puurtaa useita satoja työntekijöitä.
Kaupungin maineen kannalta Nokian lähtö on Kummun mielestä korjaamaton paikka.
.
Lobbaamalla yhtiö myös lähti.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen huhki kaikkensa antaen yhtiön muuton eteen ja onnistui. Nokian johtaja Jorma Ollila on sattumalta luokka- ja saunakaveri.
.
Runsaimmillaan on työntekijöitä ollut yli 500 henkeä.
Välillä koko yhtiö notkahti ja pörssiarvot kuihtuivat.
Kännykkäbuumi nosti Nokian hurjaan nousuun 1990-luvun alkuvuosien jälkeen.
Äänekoskellekin sijoitettiin koulutettua kehityshenkilöstöä useisiin toimipisteisiin.
Tuotantohenkilöstöä ei sen sijaan lisätty vaan päinvastoin työt pyrittiin ulkoistamaan.
Osa tehtaan väestä siirrettiin alihankkijan palvelukseen jo muutama vuosi sitten.
Viimeinen veto oli, kun talot, tavarat ja jäljellä ollut tuotantohenkilöstö myytiin sieviläiselle elektroniikkayritykselle."

Nokia otti ja lähti
Talousmahti tallaa omaa tahtia
Lasse Hämäläinen Sisä-Suomen lehti lauantaina 1. heinäkuuta 2000.

http://www.nettisanomat.com/2000/08/10/nokia%20otti.htm#lobbaamalla

2000

Mikäli Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on sairaslomalla jostakin muusta syystä kuin mitä julkisuudessa on kerrottu en toisi nyt esittämääni näkökulmaa ollenkaan esiin. Kaupunginjohtajallakin täytyy olla oikeus sairastaa rauhassa. Toivon kaikille sairaille voimia selviytyä vaikeuksistaan ja tervehtyä vanhoihin ja uusiinkin haasteisiin. Pertti Manninen.

Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri?
Tämä kysymys johtuu siitä, että julkisuudessa ei ole juuri näkynyt poikkipuolista sanaa hänen toimistaan.
Pahin hyssyttelijä on ollut sanomalehti Keskisuomalainen, joka on varauksettomasti tukenut kaupunginjohtajan aikaansaannnoksia, vaikka niiden toteuttamisessa perinteinen kunnallinen demokratia on sivuutettu ja osittain on kokeiltu suoranaisia laittomuuksia tai ainakin on tehty päätöksiä, joiden oikaisemiseen on tarvittu kuntalaisten valituksia eri viranomaisille.
Vakituisen kolumnistin asema Keskisuomalaisessa on myös ollut erityisen hankala molemmille osapuolille.
Paljon on vettä virrannut erilaisissa maakaupoissa ja kaava-asioissa. Niistä ei ole paljon julkisuudessa kerrottu, eikä niitä ole kyseenalaistettu ja kaikki jälleen Keskisuomalaisen hyväksymismerkillä varustettuina.
Kansalaisaktivistien toiminta on johtanut tuloksiin ainakin laittomissa asuntokorkojen nostamisessa ja Mäki-Matin perhepuiston säilyttämisessä. Ratkaisuaan odottavat ralli-hiihtoratahanke(!) ja Suomen lähes viimeisen funkkishuoltoaseman säilyttäminen sekä erilaiset koulutilojen jakamiset ja oppilaiden kuljettamiset ristiin rastiin.
Kaupunginjohtajan rooli myös Keski-Suomen Puhelimen kaappausyrityksessä on jäänyt hämärän peittoon.
Erilaiset maanvaihdot Merita Pankin kanssa ovat ainakin sujuneet kitkatta.
Paviljongin rahoitus ja rallin kytkytkin ovat vasta tulossa.
Onko Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri?
nettisanomat.com 16.11.2000, pertti manninen

Kuva: Asfaltti-kukat"
Kuva: Pertti Manninen
Nyt: Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen
Kaupunginjohtajan sairaslomat puhuttavat.Keskisuomalainen 21.10.00
Töihin palanneella Pekka Kettusella kiireinen viikko. Keskisuomalainen tiistaina 07.11.00
Pekka Kettunen sairaslomalla. Keskisuomalainen torstaina 09.11.00
Jyväskylän kaupunginjohtaja sairaslomalla vuoden loppuun. Helsingin Sanomat torstaina 09.11.00
Vielma johtaa Jyväskylää loppuvuoden. Keskisuomalainen perjantaina 10.11.00

nettisanomat.com linkkejä:
kummallinen kunniatohtori
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ja KSP.
Jyväskylän kaupungin johtaja Pekka Kettunen: "KSP:ssä olen mukana valvomassa kaupungin etua"
Keski-Suomen Valo: Salainen sopimus vain viuhahti Jyväskylän kaupunginhallituksen kokouksessa!
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa! "Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Yht'äkkiä paikalle pyyhälsi mustassa autossaan Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka tönäisi rehtori Sallisen syrjään...
Jyväskylän kaupunki ja kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ovat kuitenkin ryöstämässä rannat asukkaiden nenän edestä...
Muuttuva Johtajuus. Pekka Kettunen Keskisuomalainessa 25.6.99 Vaikka johtamisessa tunnustetaan erilaisuus rikkautena...
Pekka Kettunen vai Erkki ikonen?
Kun Nokia lähti Äänekoskelta: "Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen huhki kaikkensa antaen yhtiön muuton eteen ja onnistui."
Suomen rikkaat ja köyhät
harjun huminaa: vanha funkis-bensa-asema puretaan
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on epäonnistunut pari kertaa bisneshankkeissaan surkeasti. Ensin Jyväskylän Energian myynti...
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on varsinainen ideanikkari, joka on tietenkin positiivinen luonnehdinta. Ideoita on esitettävä, mutta...
... siinä, että kutsuu rataa oikealla nimellään, toisin kuin kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka on keksinyt tai keksityttänyt ralliradalle nimen ... Jyväskylän kaupunki ja kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ovat sotkeutuneet entistä pahemmin rallibisnekseen ja sen tukemiseen.
viikon kettunen

http://www.nettisanomat.com/2000/11/16/etusivu.htm

2002

Kettunen vittuilijasta eetikoksi
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen kertoo 50- vuotispäivänsä aattona muuttuneensa eetikoksi.
14.03.02 Pertti Manninen, nettisanomat.com
Vittuilija.
Kuka helvetti Pekka Kettunen oikein luulee olevansa? Jyväskylän ylioppilaslehti 06.02.1997, haastattelijana Jukka Yli-Lassila.
Eli maajoukkuetason mies, tämä Kettunen. Entä laji? "Vittuilu. Eräs keravalainen vaikuttaja sanoi mulle, että olen ilman muuta vittuilussa maajoukkuetasoa." Nyt Kettunenkin miettii hetken. "Mä en tiedä, voiko sen panna lehteen noin. Sun täytyy varmaan keksiä siihen jokin kauniimpi ilmaus."
...
Odotamme mielenkiinnolla, mitä hänelle myöhemmin tapahtuu.
Kuka helvetti Pekka Kettunen oikein luulee olevansa? Jyväskylän ylioppilaslehti 06.02.1997, haastattelijana Jukka Yli-Lassila.
Eetikko.
Pekka Kettunen, pian 50 vuotta, johtaa Jyväskylää apunaan Eettinen kompassi. Suur-Jyväskylän lehti 06.03.2002, haastattelijana Tiina Kangasmäki.
"Haluan elää kohtuullisen tervettä ja aktiivista elämää, toteuttaa niitä arvoja, mitä elämässä kunnioitan. kristillisen elämän etiikka on yksi perusnormi, samoin tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus."
...
Vastikään evankelisluterilaisen kirkon arvojen akatemian, puolen vuoden mittaisen jakson läpikäynyt Kettunen kertoo, kuinka oma eettinen kompassi on hyvä viitoittaja omassa työssä.
"Teet mitä teet, et voi tehdä vastoin omaa eettistä kompassiasi. Arvot antavat suunnan."
Pekka Kettunen, pian 50 vuotta, johtaa Jyväskylää apunaan Eettinen kompassi. Suur-Jyväskylän lehti 06.03.2002, haastattelijana Tiina Kangasmäki.

Tässä välissä tehdyt ilkeydet jäävät voimaan ikuisiksi ajoiksi.

Jälkisanat.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ei ole aikaisemmin köyhiä eikä heikkoja kumarrellut. Tullessaan Jyväskylän kaupunginjohtajaksi hän ensi töikseen savusti vuosikausia tiedotussihteerinä toimineen Anja Alanteen ensin pois virastaan ja sen jälkeen pois myös työsuhdeasunnosta. Tämän jälkeen talosta kunnostettiin kalliilla remontilla kaupunginjohtajan virka- ja yksityisasunto.
Monet muutkin ovat joutuneet kärsimään Kettusen ensimmäiseksi mainitusta luonteenpiirteestä. Julkisuuteen niistä on tullut murusia, koska Keskisuomalainen on pitänyt kaupunginjohtajaa erityisessä suojeluksessaan. Nettisanomat.com on silloin tällöin kirjoittanut Kettusen toimista ja ne löytyvät lehden omalla haulla.
PS. Kaupunginjohtaja juhlii syntymäpäiviään konsertissa, jonka tuoton hän lahjoittaa tälle funkkis-bensa-aseman paikalle suunnitellulle konserttitalolle. Talo purettiin muutama kuukausi sitten ja sen paikalle rakennetaan paikoituskenttä odottamaan konserttitaloa. "Konserttitalo edellyttää tyhjää tonttia." Viikon kettunen. Osa tontista on jo lohkaistu Soneran uudisrakennukselle ja loputkin on vaarassa joutua liike-elämälle. Tekipä kaupunki kuitenkin likaisen työn ja purki funkkistalon.
Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002

Tästä aiheesta lisää. Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri?
Kuvat Pertti Mannisen kuvaamasta sarjasta: Aurinkoisena kesäaamuna kaupunki herää valoisasta unestaan. 24 kuvaa kaupungin aamussa.

http://www.nettisanomat.com/2002/03/14/kettunen.htm

2002

Jyväskylän ylioppilaslehti 1996? Jukka Yli-Lassila
Maailmassa on paljon keskinkertaisuuksia, mutta vain vähän henkilöitä, jotka pystyvät liikuttamaan tunteitamme. Päätimme unohtaa mitättömyydet ja iskeaä ristiriitaisuuksien kimppuun. Lainasimme konseptin Q-Magazinesta, siirsimme sen Keski-Suomeen, marssimme Jyväskylän kauniin kaupungintalon toiseen kerrokseen ja kysyimme...
Kuka helvetti Pekka Kettunen oikein luulee olevansa?
...
Ja mitenkähän se ominaisuus sopii kunnalliseen päätöksentekoon? "Ei mitenkään, Mutta tähän nykyiseen jazziin se sopii. Jo Keravan kaupunginjohtajana sanoin kaiken suoraan. Siitä huolimatta mut äänestettiin neljä kertaa sen paikkakunnan suosituimmaksi henkilöksi. Paikallislehti lopetti äänestyksen, kun mä voitin aina."
Eli maajoukkuetason mies tämä Kettunen. Entä laji? "Vittuilu. Eräs keravalainen vaikuttaja sanoi mulle, että olen ilman muuta vittuilussa maajoukkuetasoa." Nyt Kettunenkin miettii hetken. "Mä en tiedä. voiko sen panna lehteen noin. Sun täytyy varmaam keksiä siihen joku kauniimpi ilmaus."
...
Jyväskylän ylioppilaslehti 1996? Jukka Yli-Lassila. Kuka helvetti Pekka Kettunen oikein luulee olevansa?

Torstaina 12. syyskuuta 2002.
"Pari viikkoa jutun ilmestymisen jälkeen halusin liittää juttuuni linkin alkuperäiseen artikkeliin. Tämä ei enää onnistunutkaan. Kysyessäni asiaa toimitukselta, vastaukseksi sain ettei toimituksessa ymmärretä asiaa, eikä kukaan nyt lehden toimituksessa työskentelevä ole ollut jutun ilmestymisen aikoihin lehdessä töissä!"

http://www.nettisanomat.com/2002/09/12/kettunensensuroitu.htm

2002

Suomalainen sosialisointi Jyväskylässä. Kaavaryöstö etenee. Raportti Itsenäisyyspäivän aattona 2002.
"Asukkaille toki annetaan lupa jatkaa asumista omalla maallaan omissa kodeissaan, tosin tietyin rajoituksin." Asukkaan uskomus vielä 19.1.2000.
Koottuani aikaisemmin kirjoittamani jutut yhteen pötköön, totesin voimattomuuteni. Minun pitäisi hankkia satasivuiset asiakirjat käsiini. Tämä jää myöhemmäksi. Nettisanomien ensimmäisestä numerosta lähtien olen kirjoittanut aavistaen Jyväskylän mafian konnankoukut. Lukija itse voi arvioida keitä tähän joukkoon kuuluu. Tässä tapauksessa kaupungin ylin johto ajaa yksityisen golf-seuran ratahanketta kyseenalaisin keinoin.
"Päätös on osoitus kaupungin kaavoitustoimen ja kaavoituspolitiikan korkeasta tasosta, johdonmukaisuudesta ja luotettavuudesta." Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen uho 15.11.2002.
Sanomalehti Keskisuomalainen osallistuu operaatioon kertomatta siitä olennaista: maanomistajien ryöstöä, pahimmassa tapauksessa korvauksetta! Välillä kirjoitin hiukan leikkisään sävyyn, koska luulin ilman muuta, että Suomessa oikeuslaitos toimii ja noudattaa perustuslain turvaamaa omaisuudensuojaa. Näin ei siis käynyt ja maanomistajilla on enää jäljellä turvautuminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen apuun. Näin siis Jyväskylässä.
"Valittajat eivät vastustaneet virkistyskäyttöä vaan sitä, että jo olemassa olevia asuinpaikkoja ei merkitty tonteiksi." Keskisuomalaisen toteamus 15.11.2002.
Lopuksi haluan muistuttaa, että nettisanomat.com on kertonut myös toisesta tapauksesta: Keski-Suomen Puhelin Oy:n (KSP.n) kaappauksesta, jossa niinikään Jyväskylän kaupunki ja Keskisuomalainen olivat osallisina. (nettisanomat.com 24.02.2000). Pertti Manninen
Uusi tuhat, vanhat kujeet. Kuva: Pertti Manninen.

"Asukkaille toki annetaan lupa jatkaa asumista omalla maallaan omissa kodeissaan, tosin tietyin rajoituksin." Asukkaan uskomus vielä 19.1.2000.
"Päätös on osoitus kaupungin kaavoitustoimen ja kaavoituspolitiikan korkeasta tasosta, johdonmukaisuudesta ja luotettavuudesta." Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen uho 15.11.2002.
"Valittajat eivät vastustaneet virkistyskäyttöä vaan sitä, että jo olemassa olevia asuinpaikkoja ei merkitty tonteiksi." Keskisuomalaisen toteamus 15.11.2002.

Sippulanniemi aidataan golffareille. Jyväskylän kaupunki ryöstää rannat golf-yhdistykselle. Playtime. Keskisuomalainen hiljaa kuin kusi sukassa! Epäpyhä allianssi ryöstää asukkaiden talot ja rannat Sippulanniemessä! Omistajan hätähuuto. "Sippulanniemen golf-kaava hyväksyttiin mutinoin Jyväskylässä". Golf-sokeutta Suomen maassa. Huomenna Itsenäisyyspäivän aattona: Kaavaryöstö etenee. Uutisointia sisäsivuilla. Otsikoissa Golf-kaavakin on muuttunut virkistysalueeksi. Keskisuomalainen. Viime viikolla. Lue myös!

http://www.nettisanomat.com/2002/12/05/etusivu.htm

2003

Torstaina 11.12.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on sopinut yhdeksän vuotta sitten tullessaan virkaansa suullisesti erorahansa suuruudeksi 260 000 euroa kolmen kaupunginhallituksen jäsenen kanssa.
Kukaan heistä ei ole enää kertomassa tästä meille.
"Miehen sanaan pitää voida luottaa." Kaupungin hallituksen nykyinen puheenjohtaja Erkki Ikonen.
Nettisanomat.com torstaina 11.12.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

Lue mm. myös! Viikon kettunen. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". 28.07.1999.
"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa. 09.09.1999.
Jyväskylän Energia myynnissä. "Tällä kertaa en epäonnistu." 07.10.1999.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen: "KSP:ssä olen mukana valvomassa kaupungin etua." 24.02.2000.
...palkittiin kunniatohtorin arvolla Jyväskylän yliopiston promootiossa. Kummallista kunniaa. 03.08.2000.
Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri? 16.11.2000.
Kaupunginjohtaja 50- vuotispäivänsä aattona. Kettunen vittuilijasta eetikoksi 14.03.2002.
Suomalainen sosialisointi Jyväskylässä. Kaavaryöstö etenee. 05.12.2002.

Extra!
Hurskastelua 3 Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen: Laajavuoren ralliratahanke on tarpeellinen, mutta ymmärrän myös asukkaiden huolen ympäristöstään. (Keskisuomalainen 29.7.99)
Ikonen on kuitenkin jo vuosi sitten 25.08.98 ollut mukana teknisen lautakunnan puheenjohtajana kokouksessa, jossa rallirata on päätetty rakentaa ja myöntää rakennuskustannuksiin 400 000 markkaa. Reilu hän on vain siinä, että kutsuu rataa oikealla nimellään, toisin kuin kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka on keksinyt tai keksityttänyt ralliradalle nimen sprinttihiihtorata!
(Nettisanomat 5.8.99 pm)
Lisää puheenjohtaja Erkki Ikosen ajatuksia: "Julkisuudessa on esitetty väärää tietoa radan tarvitsemasta tilasta: Tässä on nyt kysymys enemmänkin asenteesta kuin ympäristön pilaamisesta. Laajavuoressa on aina ajettu rallia ja alue on vajaakäytöllä nykyisin. Jos haluamme pitää "Suurajot" Jyväskylässä, jotain on myös tehtävä." (Keskisuomalainen 29.7.99)
Senverran jämäkkyyttä kyllä kaipaisi, että puheenjohtaja vaatisi ympäristöluvan hakemista ralliradalle, eikä hyväksyisi ja olisi mukana nyt menoilla olevassa ala-arvoisessa prosessissa radan rakentamiseksi kepulikonstein. (Nettisanomat 5.8.99 pm)

Extra!
Laajavuoren rallirataa harkittava viileästi
Autourheilunmenestyksen myötä rallimiehet höyryävät nyt ylikierroksilla. Kun muualla rallihankkeet ovat vastatuulessa, niin täällä kouhotus on tarttunut kaupungin johtoon ja kaikenlainen kaupunkilaisjärjen käyttö jää vähälle.
...
AKK Sport Oy:n Simo Lampisen mukaan Laajavuoreen ei tule kiinteitä rakenteita. Minusta on aika kiinteä rakenne, jos sinne rakennetaan yli kaksi kilometriä pitkä rata, joka mahdollistaa muutakin kuin viikon rallailun. Rallirata merkitsee kaivinkoneilla kaivettua Laajavuoren käytön suuntaamista autourheilun tarkoituksia kohti.
Minua on kummeksittanut kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ja muiden kaupungin virkamiesten käsitys, että rallirata "olisi nykyisen kaavan mukainen". Perusteita en tälle väitteelle ei ole näkynyt. Sen sijaan kaupungin valtuuston hyväksymässä osayleiskaavassa lukee selvin sanoin, että "moottoriurheilu ja sen vaatimat tilat on sijoitettava muualle kuin Laajavuoreen".
Toisin kuin paikallisia tiedotusvälineitä lukemalla saattaisi kuvitella, niin Jyväskylässä asuu valtava määrä ihmisiä, jotka inhoavat rallia ja sen ympärillä pyörivää touhotusta. Huomasin tämän, kun keräsin nimiä aloitteeseen, jossa rallirataa ehdotettiin muualle kuin Laajavuoreen. Kortepohjan, Kypärämäen ja Laajavuoren alueella asuu runsaasti eläkeläisiä, sotaveteraaneja ja lapsiperheitä, joiden sydäntä lähellä autourheilu ja sen ikävät lieveilmiöt nimenomaisesti eivät ole.
Jos muutaman tuhannen asukkaan rauhallinen kaupunginosa halutaan uhrata moottoriurheilulle, niin kyllä sosiaalidemokraatit ja kokoomus voisivat edes vaivautua kaavoittamaan alueen uudelleen. Aloittakaa nyt heti kunnallisvaalien alla.
Kun Kettunen ja Lampinen kuumenevat ylikierroksilla, olisi edes muiden harkittava asioita viileästi. Autourheilun huuma tulee ja menee, mutta kerran kaivettu rallirata on aina Laajavuorelaisten riesana. Kannattako sitä haluta, kun rallille löytyy tiloja muualtakin?
Jouni Vauhkonen, Kortepohja. Keskisuomalaisen Kansa sanoo-palstalla 15.08.99.
Muut lehdet. nettisanomat.com 10.08.1999.

Extra-lisäys!
Kettunen määritteli erorahansa itse.
Keskisuomalainen perjantaina 12.12.2003.
"Vihreiden kaupunginvaltuutettu Jouni Vauhkonen on korvausssumman suhteen kovasanainen:
- Kettunen höynäytti johtavia päättäjiä viimeisen kerran, Vauhkonen kritisoi."
Keskisuomalainen perjantaina 12.12.2003.
Kettunen määritteli erorahansa itse.
Extra-lisäys!
Kuva: Ongelma 1. Jaska Jokunen keväällä 1999 Jyväskylässä. Reipas puhe, hillitty huuto, rajaton riemu, iskevä musiikki ja kirkas laulu.

http://www.nettisanomat.com/2003/12/11/paakirjoitus.htm

2004

03.08.2004. extra-tiistai
Pekka Kettunen ja potkut.
Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen kertoo hiukan lisää. "Kettusen eroraha ja Anderssonin palkka ovat kompromissia kaikesta. Kettuselle piti antaa rahaa, että lähtee ja Anderssonille palkkaa, että tulee. Yksinkertaisesti kun sanoo, asia on näin." Seura perjantaina 30.07.2004 (Jakelussa jo torstaina.) Kalliit kaupunginjohtajat.

Lue myös! Torstaina 26.02.2004. Ennen ja nyt. Entä tulevaisuudessa? Jyväskylän uljaan konserttitalosuunnitelman alta purettiin tämä funkkishuoltoasema, vaikkei ole mitään tietoa rakennetaanko konserttitaloa tälle paikalle. Purkupäätös lienee ollut laiton, koska uusia hyväksyttyjä rakennuslupia ei ole. Keskisuomalainen-lehdellä olisi resursseja selvittää tämäkin mahdollinen laittomuus, jollaisiin kaupunginjohtaja Pekka Kettunen lienee syyllistynyt. Vai onko niin, että Jyväskylän imago ei kestä sotkujen selvittämistä. Kaupunginjohtajan kuuluisan erorahapäätöksen yksimielisyyskin olisi poliisitutkimusten paikka, koska tiettävästi eräs kaupunginhallituksen jäsen pakotettiin lähtemään pois päättämästä, jotta kokoukseen saatiin erorahan hyväksyvä jäsen. Menoa ihmetellen. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Kuvat kesältä 1999 ja talvelta 2003.

Lue myös! 11.12.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on sopinut suullisesti tullessaan virkaansa yhdeksän vuotta sitten erorahansa suuruudeksi 260 000 euroa kolmen kaupunginhallituksen jäsenen kanssa. Kukaan heistä ei ole enää kertomassa tästä meille. "Miehen sanaan pitää voida luottaa." Kaupungin hallituksen nykyinen puheenjohtaja Erkki Ikonen.

Lue myös! Torstaina 11.03.2004. Jyväskylän poispotkittu, virallisesti vapaaehtoisesti eronnut matkakassa mukanaan, kaupunginjohtaja Pekka Kettunen järjestelee tilaa yksityissairaala Mehiläiselle. Pekka Kettusen viimeinen palvelus?

Lue mm. myös!
Viikon kettunen. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". 28.07.1999.
"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa. 09.09.1999.
Jyväskylän Energia myynnissä. "Tällä kertaa en epäonnistu." 07.10.1999.
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen: "KSP:ssä olen mukana valvomassa kaupungin etua." 24.02.2000.
...palkittiin kunniatohtorin arvolla Jyväskylän yliopiston promootiossa. Kummallista kunniaa. 03.08.2000.
Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri? 16.11.2000.
Kaupunginjohtaja 50- vuotispäivänsä aattona. Kettunen vittuilijasta eetikoksi 14.03.2002.
Suomalainen sosialisointi Jyväskylässä. Kaavaryöstö etenee. 05.12.2002.

03.08.2004. extra-tiistai
Seura. Nyt. perjantaina 30.07.2004 (Jakelussa jo torstaina.). Toimittanut Kari Kallonen.
Kalliit kaupunginjohtajat.
"Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen kuittasi erorahana muhkean 1.5 vuoden palkan eli 2000 000 euroa. Kettusen irtisanoutuminen toi Jyväskylälle lisäkustannuksia, jotka eivät jää pelkästään kiisteltyyn erorahaan.
Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan Kettusen seuraajaksi valittu Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson asetti perusehdoksi Jyväskylään muutolle 12 000 euron kuukausipalkan. Palkanlisinä tulevat auto-, asunto- ja puhelinetu.
Andersson ansaitsee vielä jonkin aikaa Lappeenrannan pomona 9 500 euroa.
Syyskuun alussa runsaan 82 000 asukkaan Jyväskylässä työnsä aloittava Andersson kohoaa parhaiten tienaavaksi kaupunginjohtajaksi Suomessa.
- Kettusen eroraha ja Anderssonin palkka ovat kompromissia kaikesta. Kettuselle piti antaa rahaa, että hän lähtee ja Anderssonille palkkaa, että tullee. Yksinkertaisesti kun sanoo, asia on näin, toteaa Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen (kok)."
Seura. Nyt. perjantaina 30.07.2004 (Jakelussa jo torstaina.). Toimittanut Kari Kallonen. Kalliit kaupunginjohtajat.
Kuvat ja yhdistely: Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2004/08/03/kettunen.htm

2004

Torstaina 28.10.2004. "Hauskaakin täällä Helsingissä on ollut. Olin juuri oopperan ensi-illassa kuuntelemassa suomalaisen naisen säveltämää musiikkia. Kaikki oli tosi hienoa, paitsi sillä rouvalla, joka kesken kestävään rakkauteen uskovan sopraanon laulaessa päästi ilmoille kuuluvan pierun. Muistin, että aatelinen nainen päästää aatelisen pierun. Nurkat natisevat ja joskus ihmisetkin." Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on saanut Suur-Jyväskylän lehdessä kolumnipalstan. Kirjeitä kaupungista.
Lue myös! Pekka Kettunen ja potkut. 03.08.2004
Kuva: Pertti Manninen.

Torstaina 28.10.2004. Kenen rahoilla Kummola lahjoi Jutilan, jos lahjoi? "Kummolan uskotaan palkanneen Jutilan korvaukseksi siitä, ettei tämä lähtenyt eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi viemään hämäläisen kiekkoväen ääniä Kummolalta. Tosin Kummola putosi Arkadianmäen väen jouykosta yhden vaalikauden jälkeen." Keskisuomalainen torstaina 28.10.2004. Tulossa!
Lue myös! "Hallituksen pöytäkirjaan merkittiin, että "Jääkiekkoliitto on esittänyt kutsun kahdelle yhtiön edustajalle seurata jääkiekon MM-kisoja Wienissä 3.-5.96." Päätettiin, että yhtiötä edustavat kaupallinen johtaja Jussi Isotalo ja yrityspalvelupäällikkö Risto Kippola. Tämä oli pieni palkkio siitä suuresta työstä, jota myös Isotalo ja Kippola olivat tehneet edistääkseen Kalervo Kummolan, Veikko M. Vuorisen, Harry ja Leena Harkimon ja Juha Rantasilan yhteisiä bisneksiä." 04.11.2004..
Lue myös! Lahjoiko Kummola erotuomarin? 25.11.1999.
Katso myös! Lätkäfanin hurma ja humala. Kuvasarja 19.04.2001.

Torstaina 28.10.2004. Irak. Päivittäin tapetaan siviilejä, naisia ja lapsia. Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat haukkuvat toisiaan ja lupaavat päättää sodan ja tappamisen kunniallisesti.
Ensimmäisessä vyöryssä: Kaadot Irakin armeijasta kymmeniä tuhansia. Surmat siviiliväestöstä tarkentuneet yli kymmeneksi tuhanneksi. Kaadot liittoutumasta virallisestikin jo yli tuhat. Väliaikaishallinnon pystyttämisen jälkeen on satoja taistelijoita ja siviilejä on kuollut. Tappaminen jatkuu.
"Experience the Reality". Kuva: Pertti Manninen.

Torstaina 21.10.2004."Tuuli käy heidän ylitseen". Poisnukkuneitten muistolle. Kuvasarja.
Kuva: Pertti Manninen.

Torstaina 21.10.2004. Turvallisuutta! Sivistyneessä yhteiskunnassa lapsia revitään poliisivoimin.
Kirkuvat Jaakko ja Aleksi vietiin väkisin. Ilta-Sanomat tänään torstaina 21.10.2004.
"Äiti, älä anna niiden viedä meitä". Iltalehti tänään torstaina 21.10.2004. Tulossa!

Torstaina 21.10.2004. Asuntoja! Kyllä! Sivistyneessä yhteiskunnassa ihmisillä ei ole asuntoja.
VARATTOMUUS VAATII KOHTUUHINTAISTA ASUMISTA.
Asunnottomuus ja toimeentulotuki puhuttavat asunnottomien Yössä.
Lue kaksi nettisanomiin lähetettyä Asukasliitto ry:n kirjoitusta! Tulossa!

Torstaina 21.10.2004. Työtä! Sivistyneessä yhteiskunnassa ihmisillä ei ole työtä ja työssä olevia kiristetään.
OECD. Ett slag mot de arbetslösa. Hufvudstadsbladet. Debatt. Yngve Still. Tisdag 12 oktober 2004.
Viidennen lomaviikon voi pian vaihtaa rahaksi. Helsingin Sanomat tiistaina 19.10.2004.
Hallitus ajaa mahdollisuutta vaihtaa viides lomaviikko rahaksi. Helsingin Sanomat tiistaina 19.10.2004.
Filatov neuvottelee vielä vuosilomalaista. Helsingin Sanomat keskiviikkona 20.10.2004.
Filatov käy vielä jatkoneuvotteluja viidennen lomaviikon vaihdosta rahaksi. Helsingin Sanomat keskiviikkona 20.10.2004.
Filatov hakee vielä kompromissia viidennen lomaviikon vaihdosta. Keskisuomalainen keskiviikkona 20.10.2004.
Loman leikkaus olisi poissa lapsilta. Ilta-Sanomat keskiviikkona 20.10.2004.
Filatovilta halutaan selvitystä haamukoulutuksesta. Iltalehti torstaina 21.10.2004. Tulossa!

Torstaina 21.10.2004. Apua! Sivistyneessä yhteiskunnassa suojelupoliisi painostaa yksilöä tukahduttaakseen sananvapauden.
Tshetseenikapinallisten sivut avautuivat Soneran palvelun kautta. Helsingin Sanomat lauantaina 09.10.2004.
Tshetseenien sivut pysyvät TeliaSoneran asiakkaan palvelimella. Helsingin Sanomat sunnuntaina 10.10.2004.
Näistä nettisivuista Venäjä hermostui. Ilta-Sanomat tiistaina 12.10.2004.
Supo vei tshetseenisivustojen palvelimen. Ilta-Sanomat lauantaina 16.10.2004.
Miksi Supo vei Tshetseenisivujen palvelimen? Ilta-Sanomat maanantaina 18.09.2004.
Pääministeri sivustosta. Ilta-Sanomat maanantaina 18.10.2004.
Miksi suojelupoliisi reagoi valikoivasti? Lukijan palsta. Iltalehti 18.10.2004.
Sananvapauden rajat. Pääkirjoitus. Iltalehti tiistaina 19.10.2004.
Supo: Emme koskeneet serveriin sormellakaan. Ilta-Sanomat tiistaina 19.10.2004.
Palvelimen ylläpitäjä: Supo käyttäytyi painostavasti. Ilta-Sanomat tiistaina 19.10.2004.
Sisäministeri Rajamäki: Ei moitittavaa. Ilta-Sanomat tiistaina 19.10.2004.
Operaattori: Tshetseenien internetsivut eivät rikkoneet lakia. Helsingin sanomat keskiviikkona 20.10.2004.
Operaattori Mikael Storsjön haastattelu. Seitsemän uutiset. MTV3. Keskiviikkona 20.10.2004.
Operaattori Mikael Storsjön haastattelu 2. Kymmenen uutiset. MTV3. Keskiviikkona 20.10.2004.
Sananvapaus joutui pikaoikeuteen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Mikael Storsjö. Torstaina 21.10.2004. Tulossa!

Torstaina 21.10.2004. Vastuunpakoilua! Sivistyneessä yhteiskunnassa poliitikot palkitaan kyvyttömyydestä!
Suomen taloushistorian suurin möhläys! Ilta-Sanomat tiistaina 19.10.2004.
Salaiset pöytäkirjat ovat karua luettavaa: Valtio raivostui toimittajille Sonera-kirjoittelusta. Iltalehti tiistaina 19.10.2004. Tulossa!
Lue myös! Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. 01.09.2001.
Suomen valtion toimet, jotka johtivat Soneran konkurssin partaalle. 08.08.2002.
Ministerien kootut selitykset maanpinnalla. ja Oikeuskansleri tasapainoilemassa nuoralla Sonera-tutkimuksiaan. Kuvareportaasi. 10.10.2002

Torstaina 21.10.2004. Roskaa! Sivistyneessä yhteiskunnassa media jatkaa mielipidetiedustelujen puoskarointia.
Sdp kirii kiinni kokoomusta Helsingissä ja Sdp kohti vaalivoittoa Helsingissä. Helsingin Sanomat maanantaina 18.10.2004.
Artikkelisarjan 2. tai 22. osa.

http://www.nettisanomat.com/2004/10/28/etusivu.htm

2005

nettisanomat. "... koko laajuus jää ikuisesti pimentoon". "... vaihto tuhosi paljon todistusaineistoa". "... johto sai ... vihiä ennen todisteiden häviämistä".
"Ikuisesti pimentoon". Kuva: Pertti Manninen torstaina 17.03.2005.

Jyväskylä. 17.03.2005. Vasta pari-kolme ehkä neljäkin vuotta tässä unelmakuvassa näkyvä funkkishuoltoaseman kaareva osa ja sen katos moukaroitiin yhdessä päivässä maantasalle. Ainakin oltiin jo tällä vuosituhannella. Kaupunginjohtajan nimi oli Pekka Kettunen ja kaikki klassiset temput käytettiin. Jotkut jaksoivat hiukan metelöidä, mutta heidän taitonsa ei ollut kovin kehittynyt ja niin rakennus saatiin nurin jopa rakennuslain vastaisesti eräiden arvioiden mukaan. Paikallehan on suunniteltu uutta uljasta konserttitaloa jopa arkkitehtikilpailuin ja kilpailun jälkeen tontista nirhottiin noin neljäsosa silloin voimansa tunnossa olleelle Soneralle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan nimi oli Erkki Ikonen. Konserttitalo on jäänyt rakentamatta. Uppoavan laivan jättänyt "potkut saanut" kaupunginjohtaja huolehti vain omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Tiedotusmonopoli: sanomalehti Keskisuomalainen ja ilmaisjakelulehti Suur-Jyväskylän lehti olivat oudon voimattomia asiassa. Syytä eivät ole kertoneet, mutta ovathan ne arvattavissa.

Tästä piti tulla sydänverinen kertomus vanhan puolustamiseksi, mutta asiajutultahan tämä näyttää omastakin mielestäni. Ehkä joskus myöhemmin! Asiaan vaikutti varmasti sivun pohja, jossa oli valmiiksi ylläolevat Soneran teleurkintajutun ikuiseen pimentoonjääntihuolet. En asu itse Jyväskylässä, en Helsingissä. Silti katson suomalaisena oikeudekseni kantaa huolta myös kaupunkikuvan säilymisestä. Vaikutusmahdollisuuteni on tietenkin suuri: antaa kipinää ja tietoa ja viedä viestiä eteenpäin, edes hiukan.
Tähän lopuksi Jussi Kylätaskua: "Maailmanlopun manaaminen on yhtä politikoimista kuin sen kiistäminen. Ihminen käyttää joka tapauksessa maailmansa loppuun, hiukka ennemmin tai myöhemmin, kannattaako siitä kiihtyä? Se on meissä sisäänrakennettu lajiominaisuus. Jos ei Isä Jumala tätä menoa siunaisi niin antakoon tähtien sataa taivaasta! Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen nyrkki pystyssä huutanut tuomiota päällemme, ainoana vastauksena sisältä kumpuava rauha: jokin ihmisessä ryöstäytyi, kasvoi yli ääriensä, mitä sinä siitä?"
Katkelma julkaistu nettisanomissa pari kuukautta sitten torstaina 13.01.2005 Jussi Kylätaskun poismenon johdosta. Katkelma on kirjasta "Killeri tulee".
Ylläoleva kuva yksinään on tämänkertainen pääkirjoitus, mutta sovinnaiseen tapaan voin siihen liittää myös tekstin. Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 17.03.2005.

Nettisanomat tänään torstaina 17.03.2005. Jyväskylä. "Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmassa ollut Bertel Strömmerin suunnittelema huoltoasema oli vuonna 1938 upouusi". Keskisuomalainen tänään torstaina 17.03.2005. Kuvateksti artikkelista "Yhtenäisestä puutalokaupungista kerrostalojen keskustaksi". Anita Kärki.
Artikkelin lopussa on tietoisku: "FM Jussi Jäppisen väitöskirja "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin? Jyväskylän ruutuasemakaava-alueen vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle" tarkastetaan la 19.3 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksessa (S212). Kirjan on julkaissut Minervakustannus Oy. Kirjassa on 400 sivua, 830 kuvaa, karttaa ja piirrosta."

Nettisanomat tänään torstaina 17.03.2005. Joitakin sirpaleita aikaisemmasta ja hiukan uuttakin. Kuva:
Kuva on otettu vanhan lontoolaisen kaksikerrosbussin yläkerran ikkunasta Matka-Töysän järjestämällä kiertoajelulla Jyväskylän keskustassa nuoren seuralaisen kanssa. Kamera oli pieni halpamyymälän kamera, johon sormet eivät olleet vielä tottuneet. Kahvila Reimari ja Kehystysliike ovat jo muuttaneet pois ja talo odottaa rapistumistaan ja purkamistaan. Kauempana näkyvässä betonipäädyssä lukee punaisella "Anttila" ja katoksen alla näkyvä ruskea on maata, jota ollaan juuri kaivamassa Soneran toimitalon kellarimontun rakentamiseksi.
Arkkitehtuurikilpailun voittanutta konserttisalia suunnitellaan lyhennettäväksi Soneran uudishankkeen verran! Akustiikalle piu paut! Ainakin virkamiesjohto vakuutti päättäjille, että vanhoja piirustuksia muutetaan vain lyhentämällä salia. Ja selitys meni kuin häkä päättäjille ja sanomalehti Keskisuomalaiselle! Ihanko oikeasti? Kuva: Pertti Manninen 2000-luvun alussa Jyväskylässä. Tässä kuvan ensi julkaisu.
Toisesta suunnasta on seuraava kuvapari. Kuvat ja teksti julkaistu nettisanomissa muutamaan otteeseen. Tässä 03.08.2004 julkaistun sivun osa:
Kuvat ja yhdistely: Pertti Manninen.

Lue myös! Torstaina 26.02.2004. Ennen ja nyt. Entä tulevaisuudessa? Jyväskylän uljaan konserttitalosuunnitelman alta purettiin tämä funkkishuoltoasema, vaikkei ole mitään tietoa rakennetaanko konserttitaloa tälle paikalle. Purkupäätös lienee ollut laiton, koska uusia hyväksyttyjä rakennuslupia ei ole. Keskisuomalainen-lehdellä olisi resursseja selvittää tämäkin mahdollinen laittomuus, jollaisiin kaupunginjohtaja Pekka Kettunen lienee syyllistynyt. Vai onko niin, että Jyväskylän imago ei kestä sotkujen selvittämistä. Kaupunginjohtajan kuuluisan erorahapäätöksen yksimielisyyskin olisi poliisitutkimusten paikka, koska tiettävästi eräs kaupunginhallituksen jäsen pakotettiin lähtemään pois päättämästä, jotta kokoukseen saatiin erorahan hyväksyvä jäsen. Menoa ihmetellen. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Kuvat kesältä 1999 ja talvelta 2003.

Tämä sivu kokonaan: "Ennen ja nyt. Entä tulevaisuudessa? Jyväskylän uljaan konserttitalosuunnitelman alta purettiin tämä funkkishuoltoasema, vaikkei ole mitään tietoa rakennetaanko konserttitaloa tälle paikalle..."
Pekka Kettunen ja potkut.
http://www.nettisanomat.com/2004/08/03/kettunen.htm
"Funkkishuoltoaseman purku". Torstaina 17.03.2005. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2005/03/17/funkkisjyvaskyla.htm

2005

Nettisanomat maanantaina 28. maaliskuuta 2005. Läpinäkyvää journalismia: "Kettusen eroraha perusteeton." Keskisuomalainen 25.03.2005.
"Läpinäkyvää journalismia". Kuvaan on tullut tärkeää tietoa ja mahdollista spekulointia siitä menettääkö Jyväskylän ex-kaupunginiohtaja Pekka Kettunen kuuluisan erorahansa. Ainakin Kettusen lakimies oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen on sitä mieltä, että erorahan palauttaminen ei tule kysymykseen: "Kettunen on vilpittömästi solminut sopimuksen luottaen siihen, että kaupunginhallituksella on valta sopia näin. Sopimus on sopimus ja sen mukaan Kettunen on myös irtisanoutunut." ja jatkaa kaupunginhallituksen jäsenten joutumisesta maksumiehiksi: "Minusta se on mahdoton ajatus. Kun luottamusmiehet toimivat vilpittömästi, niin kyse ei ole sellaisesta huolimattomuudesta, josta voisi kukaan olla vastuussa. Vahinko jäisi kaupungin vahingoksi". Lähde: Keskisuomalainen. "Kettusen eroraha perusteeton".
Jyväskylän kaupungin lakimies Olli Heikkilä puolustelee tekosiaan, onhan hän ollut lainopillinen asiantuntija tässä Kettusen vilpittömässä paperissa. Lainaus Keskisuomalaisesta: " ... kaupungin ja Kettusen välinen sopimus erorahasta raukeaa, mikäli kaupunginhallituksen päätös ei saa lainvoimaa. Heikkilän mukaan käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pekka Kettunen joutuu maksamaan vapaaehtoisesta irtisanoutumisestaan saamansa 200 000 euron erorahan takaisin kaupungille, mikäli [Hämeenlinnan] hallinto-oikeuden pyytös jää pysyväksi."
Saa nähdä. Ensin tietenkin kannattaa odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, ellei joku keksi jotain sitä ennen. Kaupunkilaiset ainakin ovat levottomia ja vaativat Keskisuomalaisen "nettikyselyssä", johon muutoin vastasi ilmeisesti ennätysmäärin lukijoita, siis näin pyhien keskellä, murskaäänin erorahan palauttamista!
Muut Keskisuomalaisen uutisetusivulla näkyvät henkilöt osoittavat jo mieltään puolesta ja vastaan Jyväskylän Sokoksen kulmilla.
Tarkemmin katsottuna tämä paljastuu kyllä "reality"- läpinäkyväksi journalismiksi. Etsittyäni lehden uudestaan käsiini selvennän asiaa: "Kuvatekstit: 1. Pekka Kettunen. Kuvamanipulaatio. 2. Opposition ja presidentin kannattajat ottivat yhteen Ala-Toon aukiolla presidentinpalatsin edessä keskellä Bishekin kaupunkia Kirgisiassa torstaina. Vallanvaihto nimitettiin tulppaanivallankumoukseksi. David Mozinarishvili/ Reuters. 3. Sokoksen laajennus maksaa vähintään 25 miljoonaa euroa. Tavaratalo laajenee Vapaudenkadun suuntaan. Kuva: Maarit Lidström." Ja kaikki tämä siis Kettusen entisessä kotikaupungissa ilmestyneessä sanomalehdessä, jonka nimi on Keskisuomalainen ja tämä siis pitkänäperjantaina 25. maaliskuuta 2005.
Läpinäkyvää journalismia tulkitsi ja kuvan "valmisti" Pertti Manninen, päätoimittaja, nettisanomat.com ja vielä pääsiäisenä: maanantaina 28.03.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/03/28/etusivu.htm

2005

Nettisanomat tiistaina 5. huhtikuuta 2005.

Kuva: "Saivarteleva hallinto-oikeus. Keskisuomalainen. Pääkirjoitus."
Kevättä ilmassa. Talven pakkaset kestäneet naakatkin nauttivat nyt auringon lämmöstä. Kuva: Pertti Manninen maanantaina 28.03.2005. klo 17:18. Katso toinenkin kuva: "Katselen ympärilleni ja pohjoisesta järven rantaa seuraten se tulee ja kaartaa ohitseni." Etsijä. (Viime numerosta unohtunut kuvateksti.)

Kuva: Paska ei pöyhien parane! Joulukuussa 2003 Kokkareita silti ehkä tulossa!
Kuva: Paska ei pöyhien parane! Huhtikuussa 2004 Kokkareita silti ehkä tulossa!
Kuva: Paska ei pöyhien parane! Elokuussa 2004 Kokkareita silti ehkä tulossa!
Kuva: Paska ei pöyhiten parane! Maaliskuussa 2005 Kokkareita silti ehkä tulossa!

Nettisanomat tiistaina 05.04.2005. Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen on kolumnissaan sitä mieltä, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on saivarrellut pitäessään perusteettomana ex-kaupungin johtajan erorahaa. Saivarteleva hallinto-oikeus: "Vaihtoehtona oli sivistynyt ero tai kaupunginjohtajan potkaiseminen virastaan äänekkäällä kansalaisia jakavalla maratonriidalla, joka olisi haitannut Jyväskylän myönteistä ja rakentavaa imagoa. Se olisi ollut moukkamaista todella paljon myönteistä aikaansaanutta kaupunginjohtajaa kohtaan. Jyväskylän seudun ja maakunnan yleisen edun mukaista oli ehdottomasti menetellä juuri siten kuin kaupunginhallitus yksissä miehin ja naisin teki. Se ei työntänyt päätään vastuuttomuuden pensaaseen eikä suostumut vuosien pituiseen kaupungin henkiseen halvaantumiseen. Virhe tehtiin varmaan silloin, kun asia ryhdyttiin kaunistelemaan. Kaupunginjohtajan tilaa ei puhuttu halki vaan hyssyteltiin ja pumpulisoitiin. Oltiin korrekteja niin kuin vanhassa seminaariyhteisössä on pöytätavoiksi opetettu." Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen lauantaina 02.04.2005.

Lue myös! "Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" 1999/09/09/netti0709.htm#eikosita
Kummallista kunniaa. 2000/08/03/kunniatohtori.htm
Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri? 2000/11/16/etusivu.htm
Kettunen vittuilijasta eetikoksi. 2002/03/14/kettunen.htm
Pekka Kettunen ja potkut. 2004/08/03/kettunen.htm
"Ikuisesti pimentoon". Kuva. 2005/03/17/funkkisjyvaskyla.htm
Läpinäkyvää journalismia: "Kettusen eroraha perusteeton." 2005/03/28/etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/04/05/etusivu.htm

2005

Nettisanomat torstaina 21. huhtikuuta 2005. Kuva: Playtime.
Lopputulos? PK pitää $$$. KH2005 pyörittää KV2005. Valitus mitätöityy. Vastuu karkaa. $$$ kaupungin pussista ja sitten konjakille! 22.04.05 PM. (20.04.05). "PlayTime un film de jacques tati".

Suomalainen todellisuus".
Jyväskylä: Pekka Kettunen. Erorahan käsittely. Tilanne tänään!
KV2003
IRTI - KH2003 - PÄÄTÖS - $$$
VALITUS - HHO - KHO - ???
KV2003 - KH2005 - VASTUUVAPAUS

Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. Jyväskylän seutu. Valtuusto pui Kettusta toukokuussa. Jyväskylä Sari Kakkori.
"Jyväskylän kaupunginvaltuusto saa toukokuussa "todettavakseen", että entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen menetti mahdollisuudet hoitaa menestyksekkäästi kaupunginjohtajan virkaa.
Vuoden alusta saakka toimineessa kaupunginvaltuustossa on 23 sellaista jäsentä, jotka eivät olleet edellisen valtuuston jäseniä. Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 59.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.) ei näe asetelmassa mitään ongelmaa sen suhteen, että näinkin suuri osa valtuutetuista ei ollut lainkaan mukana kuvioissa Kettusen viimeisinä virkavuosina.
- Valtuusto on valtuusto ja hallitus on hallitus. Kaupunginhallituksen ei olisi ollut välttämätöntä tuoda asiaa valtuustolle, mutta näin haluttiin toimia. Jos valtuusto toukokuussa hyväksyy kaupunginhallituksen toimet tässä asiassa, voimme kesäkuussa myös myöntää täyden vastuuvapauden viime vuoden tilinpäätöksestä.

Virkkusen oma näkemys on, ettei Kettus-asiaa olisi ollut tarpeen tuoda enää valtuustolle. Hän muistuttaa, että edellinen valtuusto jo kertaalleen antoi tuen kaupunginhallituksen toimille. Tämä tapahtui, kun valtuutettu Juhani Matilainen (kesk.) teki tammikuussa 2004 valtuustoaloitteen. ... "
"Siinä ehdotettiin tilapäisen valiokunnan perustamista tutkimaan kaupunginhallituksen toimia koskien Kettusen erorahan maksua, suuruutta ja perusteita.
Valtuusto hylkäsi ehdotuksen maaliskuussa 2004 vain kuuden valtuutetun kannatettua valiokunnan perustamista.
- Ehkä tämä keskustelu valtuustossa on hyvä käydä nyt ja sitten voimme sulkea kirjan kannet tältä osin ja jäädä rauhassa odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä toteaa Virkkunen.
Jyväskylän kaupunginhallitus hakee muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen Kettusen eroraha-asiassa. HHO katsoi, ettei 200 000 euron erorahan maksamiselle ollut perusteita. Asian esittelijä HHO:ssa oli eri mieltä, mikä vahvisti useiden poliitikkojen mielipidettä siitä, että asiasta on syytä valittaa vielä korkeimpaan asteeseen.
Kuvateksti: - Ehkä tämä keskustelu valtuustossa on hyvä käydä nyt, toteaa puheenjohtaja Henna Virkkunen."

Jujuhan on tili- ja vastuuvapauden myöntämisessä, nyt! Kaikki muu on kosmetiikkaa! Nettisanomat, Pertti Manninen torstaina 21.04.2005. Tämä oli pääkirjoitus, nyt!

Lue myös! Kommunistit vaativat kaupunginhallituksen eroa.

Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. Jyväskylän seutu. Kommunistit vaativat kaupunginhallituksen eroa.

Kommunistit vaativat kaupunginhallituksen eroa. Jyväskylä Eeva Salminen.
"Suomen kommunistisen puolueen Jyväskylän piirijärjestö vaatii Jyväskylän kaupunginhallituksen eroa. Järjestö katsoo, että kaupunginhallitus jatkaa pienen piirin vallankäyttöä ja viittaa kintaalla kuntalaisten mielipiteille.
Piirijärjestö viittaa siihen, että j-kaupunginhallitus on päättänyt valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä kumota entiselle kaupunginjohtajalle Pekka Kettuselle sovitun erorahan maksupäätöksen.
Sen päätöksen teki edellinen kaupunginhallitus.
- Valituspäätöksellään myös nykyinen kaupunginhallitus ilmaisee hyväksyvänsä edellisen kaupunginhallituksen päätöksen, toteaa piirijärjestö.
Hallinto-oikeus totesi maaliskuussa kaupunginhallituksen ylittäneen toimivaltansa maksaessaan Kettuselle 200 000 euron erorahan.
Piirijärjestö luonnehtii demokratian irvikuvaksi kaupunginhallituksen tekemää ehdotusta siitä, että nykyinen kaupunginvaltuusto antaisi “synninpäästön” edellisen hallituksen toimista.
- Nykyisten päättäjien ei ole syytä selitellä eikä peitellä edeltäjiensä virheitä. Kunkin tulee itse ottaa vastuu päätöksistään. Mielestämme nykyinen valtuusto ei edes voi ottaa kantaa edellisen valtuuston puolesta Kettusen luottamukseen, toteaa piirijärjestö.
- Vaadimme kaupunginhallitusta perumaan päätöksensä valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja sen sijaan perivän perusteetta maksetut rahat takaisin. Muussa tapauksessa hallitus ei nauti kuntalaisten luottamusta ja sen on erottava."
Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. (Lihavointi nettisamien).

Nettisanomat torstaina 21. huhtikuuta 2005. "Suomalainen todellisuus". Huhtikuussa 2005.
Jyväskylä: Pekka Kettunen. Erorahan käsittely. Tilanne tänään!
Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. Valtuusto pui Kettusta toukokuussa. Sivu1. & Sivu2.
Kommunistit vaativat kaupunginhallituksen eroa. Sivu 3.
Lue myös! "Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" 1999/09/09/netti0709.htm#eikosita
Kummallista kunniaa. 2000/08/03/kunniatohtori.htm
Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri? 2000/11/16/etusivu.htm
Kettunen vittuilijasta eetikoksi. 2002/03/14/kettunen.htm
Pekka Kettunen ja potkut. 2004/08/03/kettunen.htm
"Ikuisesti pimentoon". Kuva. 2005/03/17/funkkisjyvaskyla.htm
Läpinäkyvää journalismia: "Kettusen eroraha perusteeton." 2005/03/28/etusivu.htm
Saivarteleva hallinto-oikeus. 2005/04/05/etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/04/21/etusivu.htm

2008

Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Lue pääkirjoitus! (Tulossa!). Tulikin kertomus Kettusesta.
Pohjustukseksi jonkinlainen tilannekatsaus vuodelta 2005. Nettisanomat torstaina 21. huhtikuuta 2005.
Kuva: Playtime.
Lopputulos? PK pitää $$$. KH2005 pyörittää KV2005. Valitus mitätöityy. Vastuu karkaa. $$$ kaupungin pussista ja sitten konjakille! 22.04.05 PM. (20.04.05). "PlayTime un film de jacques tati".

http://www.nettisanomat.com/2008/07/01/etusivu.html

2008

Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Lue pääkirjoitus! (Tulossa!). Tulikin kertomus Kettusesta.

Pääkirjoitus. Kaikki kusetti kaikkia!
KHO päätti 2006, että eroraha oli laiton. Kaupunginvaltuusto päätti, että ei peritä takaisin. HHO päätti tänään, että päätös siitä, että ei peritä takaisin oli laiton. Tässä siis ollaan. Kusessa.
Kettunen kusetti kaupunkia.
Ex-kaupunginjohtaja ja hänen lakimiehensä tekivät ilmeisen tarkoituksella ainakin kaksi sekavaa toisestaan poikkeavaa sopimusta, joita nyt on siis taas ruvettava tutkimaan. Viimeinen on tietenkin voimassa. Tärkeintä oli tehdä juttu niin sekavaksi, ettei sitä pystytä selvittämään nahkurin orsillakaan, oikeasti.
Kaupunki kusetti Kettusta.
Näinkin voi olla, että ajateltiin jollakin tavalla päästävän eroon taakaksi käyneestä helsinkiläistyneestä työnsä laiminlyöjästä. Tarkoitushan saavutettiin, sillä onhan Kettunen ollut pois nurkista jo viisi vuotta ja varmaan pitemmänkin ajan!
Keskisuomalainen kusetti kansaa.
Vastenmielisin piirre on ollut Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen, joka ryhtyi puolustelemaan laittomuuksia. Liike-elämässä annetaan potkuja ja kädenpuristuksia, tietenkin myös julkishallinnossa, mutta siellä on sentään säännöt, että kaiken pitäisi sujua jotenkin säällisesti.
Laatikainen kirjoitti: "Vaihtoehtona oli sivistynyt ero tai kaupunginjohtajan potkaiseminen virastaan äänekkäällä kansalaisia jakavalla maratonriidalla, joka olisi haitannut Jyväskylän myönteistä ja rakentavaa imagoa. Se olisi ollut moukkamaista todella paljon myönteistä aikaansaanutta kaupunginjohtajaa kohtaan. Jyväskylän seudun ja maakunnan yleisen edun mukaista oli ehdottomasti menetellä juuri siten kuin kaupunginhallitus yksissä miehin ja naisin teki. Se ei työntänyt päätään vastuuttomuuden pensaaseen eikä suostumut vuosien pituiseen kaupungin henkiseen halvaantumiseen. Virhe tehtiin varmaan silloin, kun asia ryhdyttiin kaunistelemaan. Kaupunginjohtajan tilaa ei puhuttu halki vaan hyssyteltiin ja pumpulisoitiin. Oltiin korrekteja niin kuin vanhassa seminaariyhteisössä on pöytätavoiksi opetettu." Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen lauantaina 02.04.2005.

Tässä kaikki pähkinänkuoressa. Kettusen vuosikausia jatkunut hyssyttely lehdessä sai kruununsa. Ja taas kohotetaan Jyväskylän imagoa!
Tiistaina 2008-07-01. Pertti Manninen, päätoimittaja, Nettisanomat.

http://www.nettisanomat.com/2008/07/01/etusivu.html#kaamea

2008

Keskisuomalainen torstaina 2008-07-10. Puheenvuorot. Jukka Ammondt.

Kettunen ja Keljonlahti
Pekka Kettusen eroraha on noussut jälleen valtakunnallisten uutiskanavien ykkösaiheiden joukkoon. Ne toimenpiteet, joihin kaupunginhallitus 8.12.2003 ryhtyi Kettusen omasta tahdostaan tapahtuneen irtisanoutumisen vuoksi, ovat osoittautuneet Jyväskylän kunnallispoliittisen maineen kannalta onnettomiksi ratkaisuiksi.
Kaupunginhallitus oli korvauksesta päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja näin ylittänyt toimivaltansa, kuten Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi päätöksessään keväällä 2005 ja jonka KHO päätöksessään 6.6.2006 vahvisti.
Kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto 15.1 2007 taipui äänin 40-17 kaupunginhallituksen esitykseen erorahan perimättä jättämisestä, käynnistyi uusi näytelmä Kettus-draamojen sarjassa.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 27.6.2008 kaupunginvaltuuston päätöksen ja näin myös kaupunginvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa. Klassisen draaman kaavioon suhteutettuna tämä uusi vaihe merkitsee toimintaa kiihdyttävän kohdan ilmaantumista nyt käynnistyneeseen uuteen näytelmään.
Elämme siis Kettus-draamassa nousevaa toiminnan vaihetta, johon kuuluu runsas esillä olo valtakunnallisessa mediassa. Se luo jännitettä ja nostaa draamassa tarvittavat voimat ja vastavoimat esiin kärjistäen niitä.
Tilanteeseen sopii erinomaisesti myös asian pöydälle jättäminen kaupunginhallituksen kokouksessa. Näin on draamaan noussut myös keskeinen jännitysmomentti, aika. Minkälaiseen ratkaisuun päädytään Kettusen erorahan perimisasiassa kolmen viikon kuluessa?
Nyt siis valmistellaan käännekohtaa, jonka myötä draaman perustilanne muuttuu ja ainekset näytelmän loppuratkaisulle ovat valmiina.

Kettus-rahat ovat nappikauppaa
Kettusen erorahajupakkaa on kiintoisaa verrata mittasuhteiltaan jättiläismäiseen Keljonlahden voimalainvestointiin. Hankkeen inhimilliset ja luontoon kohdistuneet mittasuhteet ovat tulleet surullisella tavalla esiin. Keljonkankaan asukkaat ovat joutuneet todistamaan terveysriskeille altistuneina rakennustyömaan eri vaiheiden myötä luonnon tuhoutumista. Se tulee jatkumaan myös Keski-Suomen yhä vähälukuisemmilla luonnontilaisilla soilla, mikäli voimalaitossuunnitelmat kaikesta huolimatta toteutetaan.
Keljonlahden suurvoimalan taloudellisten riskien rinnalla parinsadan tuhannen euron Kettus-rahat ovat valitettavasti vain nappikauppaa.
Turvetta eli käytännössä fossiilista polttoainetta pääasiallisesti energialähteenään käyttävä Keljonlahti on jo lähtökohtaisesti ajastaan jäljessä oleva suurhanke. Samaan aikaan, kun Keljonlahtea rakennetaan, uusiutuviin energiamuotoihin tehtyjen investointien määrää kasvoi viime vuonna YK:n ympäristöohjelman UNEPin tilastojen mukaan 60 prosentilla. Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin nousevat UNEPin ennusteiden mukaan moninkertaisesti vuoteen 2012 mennessä.
Keljonlahden vastaus ilmastopoliittisiin haasteisiin kolmannelle päästökauppakaudelle siirryttäessä on sitä vastoin tyly. Jyväskylän Energian ilmoittama miljoonan hiilidioksiditonnin päästöoikeuksien tarve vuodessa tulee todella kalliiksi, sillä tämän draaman vastavoimana ei ole Kettunen, vaan yhä tiukkenevat maailmanlaajuiset pyrkimykset hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi ja EU:n komission tiukka rooli rajoitusten läpiviemiseksi.
JUKKA AMMONDT kaupunginvaltuutettu (vihr.) Jyväskylä

Kuvateksti: Pekka Kettunen jätti Jyväskylän kaupunginjohtajan viran taakseen huhtikuun lopussa 2004. Kuva: Jaana Kautto.

Suuri erorahanumero. Nettisanomat tiistaina 2008-07-01.
Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Lue pääkirjoitus! Tulikin kertomus Kettusesta.

http://www.nettisanomat.com/2008/07/10/etusivu.html#kettunenjakeljonlahti

2008

Kettus-kusetus senkun jatkuu! Kuvat:
Hassun hauska. Kettusen jupakka ylittää kohtuuden. Pääkirjoitus. KSML.fi keskiviikkona 2008-07-02. Päätoimittaja on Erkki Laatikainen.
Juristit kirjoittavat hintavan laskun. Päätoimittajan kolumni. Erkki Laatikainen. KSML.fi lauantaina 2008-07-05.
Kettusen erorahan käsittelyä lykättiin. KSML.fi tiistaina 2008-07-08.
Toimivalta ylitettiin. Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 2008-07-02. Pääkirjoitus. Päätoimittaja on Tapani Markkanen.
Kettusen eroraha menee takaisinperintään. Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 2008-07-02.

http://www.nettisanomat.com/2008/07/10/etusivu.html#kettuskusetus2

2008

Kettus-kusetus senkun jatkuu!
Kuva: "Kettusen erorahajupakka kiusaa yhä Jyväskylää". Helsinki. Ilta-Sanomat eilen keskiviikkona 2008-07-09. Kuva Pertti Manninen

http://www.nettisanomat.com/2008/07/10/etusivu.html#kettuskusetus

2008

Yllättävä käänne Jyväskylän Kettusen erorahajupakassa!
Uusi kaupungin lakimies esittää kunnanhallitukselle, että sopimuksen lainvoimaisuusvaatimuspykälä kumotaan toteamuksella, että se ei ole enää voimassa!

Jupakka on nyt muuttunut valtakunnalliseksi, koska näillä uusilla ehdotuksilla yritetään pelastaa Kokoomuksen nykyinen varapuheenjohtaja Henna Virkkunen! Lue kaupungin lakimiehen Annaliisa Lehtisen huimat sekoittamisehdotukset (12 kpl)! Kaupunginhallituksen kokouksen 2008-07-28 esityslista, pykälä 273.
Kuva: Playtime = yritys selvittää sotkua. Nettisanomat tiistaina 2008-07-01.

Pohjustukseksi Nettisanomien tätä asiaa koskeva pääkirjoitus tiistaina 2008-07-01. Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Tulikin kertomus Kettusesta.
Pääkirjoitus. Kaikki kusetti kaikkia!
KHO päätti 2006, että eroraha oli laiton. Kaupunginvaltuusto päätti, että ei peritä takaisin. HHO päätti tänään, että päätös siitä, että ei peritä takaisin oli laiton. Tässä siis ollaan. Kusessa.
Kettunen kusetti kaupunkia.
Ex-kaupunginjohtaja ja hänen lakimiehensä tekivät ilmeisen tarkoituksella ainakin kaksi sekavaa toisestaan poikkeavaa sopimusta, joita nyt on siis taas ruvettava tutkimaan. Viimeinen on tietenkin voimassa. Tärkeintä oli tehdä juttu niin sekavaksi, ettei sitä pystytä selvittämään nahkurin orsillakaan, oikeasti.
Kaupunki kusetti Kettusta.
Näinkin voi olla, että ajateltiin jollakin tavalla päästävän eroon taakaksi käyneestä helsinkiläistyneestä työnsä laiminlyöjästä. Tarkoitushan saavutettiin, sillä onhan Kettunen ollut pois nurkista jo viisi vuotta ja varmaan pitemmänkin ajan!
Keskisuomalainen kusetti kansaa.
Vastenmielisin piirre on ollut Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen, joka ryhtyi puolustelemaan laittomuuksia. Liike-elämässä annetaan potkuja ja kädenpuristuksia, tietenkin myös julkishallinnossa, mutta siellä on sentään säännöt, että kaiken pitäisi sujua jotenkin säällisesti.
Laatikainen kirjoitti: "Vaihtoehtona oli sivistynyt ero tai kaupunginjohtajan potkaiseminen virastaan äänekkäällä kansalaisia jakavalla maratonriidalla, joka olisi haitannut Jyväskylän myönteistä ja rakentavaa imagoa. Se olisi ollut moukkamaista todella paljon myönteistä aikaansaanutta kaupunginjohtajaa kohtaan. Jyväskylän seudun ja maakunnan yleisen edun mukaista oli ehdottomasti menetellä juuri siten kuin kaupunginhallitus yksissä miehin ja naisin teki. Se ei työntänyt päätään vastuuttomuuden pensaaseen eikä suostumut vuosien pituiseen kaupungin henkiseen halvaantumiseen. Virhe tehtiin varmaan silloin, kun asia ryhdyttiin kaunistelemaan. Kaupunginjohtajan tilaa ei puhuttu halki vaan hyssyteltiin ja pumpulisoitiin. Oltiin korrekteja niin kuin vanhassa seminaariyhteisössä on pöytätavoiksi opetettu." Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen lauantaina 02.04.2005.
Tässä kaikki pähkinänkuoressa. Kettusen vuosikausia jatkunut hyssyttely lehdessä sai kruununsa. Ja taas kohotetaan Jyväskylän imagoa!
Tiistaina 2008-07-01. Pertti Manninen, päätoimittaja, Nettisanomat.

Playtime = yritys selvittää sotkua. Kymmeniä linkkejä. Nettisanomat tiistaina 2008-07-01.
Kettuskusetus senkun jatkuu. Ilta-sanomien pääkirjoitus. Keskisuomalaisen ja Suur-Jyväskylän lehden juttuja ja mielipidekirjoitus. Nettisanomat torstaina 2008-07-10.

Kaupunginhallituksen kokouksen 2008-07-28 esityslista, pykälässä 273, kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen:
7. Sopimuksen noudattamisella on huomattava juridinen merkitys

Pidän kestämättömänä hallinto-oikeuden väitettä siitä, että sillä seikalla, että osapuolet ovat noudattaneet sopimusta, ei olisi oikeudellista merkitystä.
Sopimusoikeudellisesti noudattamisella on huomattava relevanssi. Sopimuksen noudattamisella voidaan aikaansaada jopa pätemättömän sopimuksen pätevöityminen. Sopimuksen noudattaminen yhdessä ajan kulumisen kanssa on omiaan korostamaan myös hallinnollisen luottamuksensuojan periaatteen merkitystä.

Kaupunginhallitus on päättänyt noudattaa Kettusen kanssa tehtyä sopimusta odottamatta sen hyväksymiseen liittyvän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Varsinaisessa sopimustekstissä oli todettu, että sopimuksen voimaantulo (=sitovuus) edellyttää sen hyväksymistä koskevan kaupunginhallituksen päätöksen lainvoimaisuutta. Kummankin osapuolen tosiasiallinen käyttäytyminen ja sopimuksen molemminpuolinen noudattaminen on poistanut kyseisen lainvoimaisuusklausuulin merkityksen. Kettunen on irtisanoutunut kaupunginjohtajan tehtävästä pysyvästi ja kaupunki on maksanut irtisanoutumisen edellytyksenä olleen rahallisen korvauksen. Osapuolet sitoutuivat sopimukseen toimittuaan sen edellyttämällä tavalla. Tämä asiaintila on sopimuksen päättämisen jälkeen vallinnut useiden vuosien ajan.

Erorahasopimus on sopijapuolten käyttäytymisen johdosta tullut osapuolia välittömästi sitovaksi. Osapuolten käyttäytyminen on toisin sanoen syrjäyttänyt sopimustekstin sisällön. Jos katsottaisiin, että näin ei voisi tapahtua, olisivat viimeistään ajan kuluminen ja osapuolten molemminpuolinen passiivisuus poistaneet oikeuden vedota pätemättömyyteen lainvoimaisuuden puuttumisesta johtuen. Osapuolet ovat tähän asti luottaneet sopimuksen molemminpuoliseen sitovuuteen. Sopimuksen voimassaoloon ja sitovuuteen ei ole täytäntöönpanon ja sopimuksen noudattamisen aikana tehty mitään varaumia. (KKO 6.9.2007 nro 1857).

Takaisinperintään ryhtyminen merkitsee sopimusrikkomusta kaupungin taholta ja loukkaa samalla Kettusen kuntalain mukaista oikeutta pysyä kunnanjohtajan virassa tilanteessa, jossa erorahan maksaminen oli irtisanoutumisen edellytys. Korkein hallinto-oikeushan on todennut, että Kettusen irtisanomiselle ei ole ollut kuntalain 25 §:n mukaista perustetta.
Kettunen on edellyttänyt erorahan maksamista irtisanoutumisensa ehdoksi. Mahdollinen erorahan takaisinvaatiminen saattaisi oikeuttaa hänet riitauttamaan itse irtisanoutumisenkin. Huonoimmassa tapauksessa kaupunki maksaisi Kettuselle korvausta sopimuksenmukaista määrää huomattavasti enemmän.

Kaupunginhallituksen kokouksen 2008-07-28 esityslista, pykälä 273 kokonaan. Linkki.

http://www.nettisanomat.com/2008/07/25/etusivu.html#yllattava

2008

Nettisanomat. Pertti Manninen. Pääkirjoitus tiistaina 2008-08-05.
Kettunen kostaa ja näyttelee tyhmää. (Trial by newspaper).

Keskisuomalainen-lehti on julkaissut Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen eroraha-asiassa ainakin kolme kirjoitusta kaupunginhallituksen uuden KHO-valituksen jälkeen. Ensimmäisessä höpistiin professorin, joka ei tuntenut tätä tapausta, arvovallalla höystetty tarina siitä, että olisi menetelty jotenkin virheellisesti kun Pekka Kettusta ei ole kuultu valituksessa, joka koski valtuuston päätöstä, jossa ei ryhdytty rahojen takaisinperimiseen, vaikka KHO oli todennut erorahapäätöksen lainvastaiseksi. Erorahalahjoitus ei kuulunut kaupungin toimialaan eikä toimivaltaan.
Toisessa ja kolmannessa kirjoituksessa haastateltiin "asianomaista" Pekka Kettusta, joka kertoo olleensa tietämätön takaisinperintään liittyvistä kuvioista, koska hän ei nykyisin lue lehtiä, ei katsele televisiota eikä kuuntele radiota. Nämä haastattelut ovat aika hurjia trial by newspaper-haastatteluja. Ensinnäkin Pekka Kettunen kertoo nykyisen kansanedustajan, kokoomuksen varapuheenjohtajan Henna Virkkusen tekstiviestistä, jonka hän on nähnyt ja jossa kehotetaan maksamaan eroraha, jotta hänestä päästäisiin eroon. Kuvaan tietenkin kuuluu, ettei viestin lähettäjä muista mitään ja viestin vastaanottanut Timo Fredriksonkin kuittaa viestin juoruiluksi. Henna Virkkusen nimen esille tuominen on Pekka Kettusen suloinen kosto ja varoitus. Tietenkin Kettunen käyttää Keskisuomalaisen suoman huomion hyödykseen. Tässä katkelmia kirjoituksista:

Keskisuomalainen lauantaina 2008-08-02. "Virkkuselta viesti, että neuvotelkaa erorahasta".
”Ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettunen kertoo, että Timo Fredriksson aloitti erorahaneuvottelut saatuaan Henna Virkkuselta siihen liittyvän viestin.
Jyväskylässä paljon kohua herättäneen ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksetun erorahan taustalta on paljastunut uusia yksityiskohtia. Ohjeen siitä, että Kettusen kanssa on neuvoteltava erorahasta, antoi alunperin silloinen kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.). Kettunen kertoo, että silloisen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Timo Fredriksson (kok.) sai Virkkuselta viestin, kun hän ja Kettunen olivat kaupunginhallituksen budjettiseminaarimatkalla Helsingissä syksyllä 2003.
- Timo Fredriksson näytti minulle Helsingissä Henna Virkkusen viestin, että neuvotelkaa mahdollisesti Kettusen erorahasta ex-kaupunginjohtaja sanoo. Virkkusen viestin seurauksena Fredrikson tarjosi Kettuselle erorahaa.
Fredrikson kertoi Keskisuomalaiselle helmikuussa 2004, että miehet kuulivat Helsinkiin huhuja siitä, että Kettusen erottamiseksi olisi oltu kokoamassa jo jonkinlaista toimikuntaa. Fredriksonin mukaan se tie olisi ollut kaupungille raskas ja mainetta kolhiva. Eilen Fredriksonilla ei ollut mitään sanottavaa Virkkusen viestistä.
- Juorut on juoruja, enkä halua tätä asiaa enää lähteä ollenkaan kommentoimaan.
Kansanedustaja ja Jyväskylän valtuuston puheenjohtaja Henna Virkkunen puolestaan sanoi eilen, että keskusteluja Kettusen tulevaisuuteen liittyen kyllä käytiin, mutta aloitteentekijänä tai neuvottelijana hän ei erorahan tarjoamisessa ollut.
- Tästä on jo tosiaan viisi vuotta aikaa, joten tällaisen viestin laittamista en enää pysty muistamaan.”
Keskisuomalainen lauantaina 2008-08-02. "Virkkuselta viesti, että neuvotelkaa erorahasta". Helsinki Pauliina Kinnunen Laura Tuononen.

Ja

Keskisuomalainen lauantaina 2008-08-02. "Kai olen sellainen mini-Rusi”.
“Pekka Kettunen: Erorahakähinä on jättänyt jälkensä entisen kaupunginjohtajan elämään. Nyt hän katsoo olevansa ulkopuolinen.
Ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on erorahakiistan ytimessä ja kuitenkin niin kaukana. Hän luuli asian olleen käsitelty jo toissa talvena.
Kukaan ei tullut kertoneeksi hänelle, että asia päätyi hallinto-oikeuteen helmikuussa 2007.
- Kuulin asiasta ensimmäisen kerran, kun toimittaja soitti ja kysyi minulta kommenttia Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä kesäkuun lopussa, Kettunen kertoo. Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli kumonnut Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksen siitä, ettei se aio periä Kettusen erorahaa takaisin. Toimittajan soiton jälkeen Kettuselta meni “pari päivää hukkaan”.
- Työnantaja tarjosi aikanaan minulle sopimusta, kaikki päätökset olivat yksimielisiä, ja sitten nostetaan yksi isoa organisaatioita vastaan tikun nokkaan. Kukaan ei muista, etten saanut siitä 200 000 eurosta kuin vajaa puolet. On aika voimaton olo. Joskus ajattelin Alpo Rusia, joka joutui aikanaan lähtemään Jyväskylästä, että kai minä olen sellainen mini-Rusi.
…
Nyt kaupunki valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden erorahapäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Soppaa hämmennetään yhä. Asiaa ajateltuaan Kettunen on löytänyt paikkansa pyörremyrskyn silmän ulkopuolelta.
- Olen henkisesti asennoitunut sillä tavalla, että se ei ole enää minun ja kaupungin välinen kamppailu, vaan kaupungin sisäinen asia. Minä pidän itseäni ulkopuolisena.”
Keskisuomalainen lauantaina 2008-08-02. "Kai olen sellainen mini-Rusi”. Helsinki Pauliina Kinnunen.

Pekka Kettusen esille nostama kokoomuslainen tekstiviestittäjä Henna Virkkunen ainakin halusi saada tämän paskamaisen erorahajupakan loppumaan tempulla: vastuuvapauden myöntämisellä kaupunginhallitukselle ennen korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä erorahan laillisuudesta. Temppu veti vesiperän ja juttu jatkui ja jatkuu:

Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. Jyväskylän seutu. Valtuusto pui Kettusta toukokuussa.
"Jyväskylän kaupunginvaltuusto saa toukokuussa "todettavakseen", että entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen menetti mahdollisuudet hoitaa menestyksekkäästi kaupunginjohtajan virkaa.
Vuoden alusta saakka toimineessa kaupunginvaltuustossa on 23 sellaista jäsentä, jotka eivät olleet edellisen valtuuston jäseniä. Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 59. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.) ei näe asetelmassa mitään ongelmaa sen suhteen, että näinkin suuri osa valtuutetuista ei ollut lainkaan mukana kuvioissa Kettusen viimeisinä virkavuosina.
- Valtuusto on valtuusto ja hallitus on hallitus. Kaupunginhallituksen ei olisi ollut välttämätöntä tuoda asiaa valtuustolle, mutta näin haluttiin toimia. Jos valtuusto toukokuussa hyväksyy kaupunginhallituksen toimet tässä asiassa, voimme kesäkuussa myös myöntää täyden vastuuvapauden viime vuoden tilinpäätöksestä. Virkkusen oma näkemys on, ettei Kettus-asiaa olisi ollut tarpeen tuoda enää valtuustolle.
…
- Ehkä tämä keskustelu valtuustossa on hyvä käydä nyt ja sitten voimme sulkea kirjan kannet tältä osin ja jäädä rauhassa odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä toteaa Virkkunen.
Jyväskylän kaupunginhallitus hakee muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen Kettusen eroraha-asiassa. HHO katsoi, ettei 200 000 euron erorahan maksamiselle ollut perusteita. Asian esittelijä HHO:ssa oli eri mieltä, mikä vahvisti useiden poliitikkojen mielipidettä siitä, että asiasta on syytä valittaa vielä korkeimpaan asteeseen.
Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. Jyväskylän seutu. Valtuusto pui Kettusta toukokuussa. Jyväskylä Sari Kakkori.

Pekka Kettunen näyttelee tyhmää esiintyessään jonkunlaisena marttyyrina ja verratessaan itseään Alpo Rusiin. Ex-kaupunginjohtaja ei ole toiminut hyvässä uskossa (bona fidé) solmiessaan erorahasopimusta. Hänen ja hänen lainopillisen neuvonantajansa Vesa Laukkasen on täytynyt tietää, että sopimus menee nurin, jos siitä tehdään valitus, jonka tekemiseen kaikilla kuntalaisilla on täysi oikeus. Niinpä valtuutettu Riitta Tynjä (kom.) ja monet muut kansalaiset tekivät valituksen, jonka korkein hallinto-oikeus katsoi aiheelliseksi. Toinen valitus, koski sitten sitä, että takaisin ei ryhdytä perimään ja senkin valituksen on nyt alempi hallinto-oikeus todennut aiheelliseksi. Asia on nyt siis taas KHO:ssa.

Jotta kaupunki olisi hyväksynyt koko sopimuksen siihen liitettiin selväsanainen kohta, että se astuu voimaan vasta sen saatua lainvoiman. Lainvoimaa se ei ikinä saanut eikä siis ikinä tule saamaankaan, joten mitään sopimusta ei siis ole olemassakaan. Kaupungin uusi lakimies Annaliisa Lehtinen tosin on jo sitä mieltä, että lainvoimakohta on menettänyt merkityksensä, koska aikaa on kulunut näin paljon. Taitavasti hän sotkee sopimuksen voimassaolon (voimassaolottomuuden) ja rahojen takaisinperimisen, joka on ihan eri asia! Näin ollen rahat, jotka maksettiin heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ovat joutuneet Kettusen tilille ”vahingossa” ja niiden perimiseksi täytyy nostaa siviili- tai rikoskanne, jos Kettunen ei niitä vapaaehtoisesti takaisin maksa.

Toinen kysymys on sitten se, onko Kettusta petetty ja onko kaupunginjohtaja ollut tosiasiallisesti niin tyhmä, ettei hän ole tuntenut alkeellisimpia kunnallislakeja vai onko hän ollut niin kiero, että on luottanut siihen, että kun asiasta tehdään tarpeeksi sotkuinen, niin siitä ei kukaan saa enää selkoa.
Kettunen näyttelee nyt tyhmää ja väittää toimineensa hyvässä uskossa. Näin on tietenkin tällä hetkellä kivempi elää ja lopulta hän itse ja hänen lähipiirinsä ja Keskisuomalainen sekä sen päätoimittaja Erkki Laatikainenkin uskovat ja uskottelevat tätä hyvää uskoa Jyväskylän ja Keski-Suomen asukkaille. Kyllästymispistekin lienee kohta saavutettu!

Nettisanomat. Pertti Manninen. Pääkirjoitus tiistaina 2008-08-05. Kettunen kostaa ja näyttelee tyhmää. (Trial by newspaper).

Suuri erorahanumero. Nettisanomat tiistaina 2008-07-01.
Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Lue pääkirjoitus! Tulikin kertomus Kettusesta.

Vetoomus nettiyhteisölle: Pelastakaa Nettisanomat! Tallentakaa sivuja ennenkuin viranomainen sulkee mielivaltaisesti kaikki sivut!

http://www.nettisanomat.com/2008/08/05/etusivu.html#kettunenkostaa