|
|
Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - Kuukausikävijät 152975 Pääministerin tervehdys KUVAT Rakasta! Aforismeja LUE! Suosittelemme. Hakkarainen LUE! Terrafame-selvityksen puutteita LUE! Puolet epäilee salaista agendaa LUE! Fingerroosin rohkea persie KUVA Harkimon jouluevankeliumi LUE! Pääkirjoitus. Sipilän jääviys LUE! |
PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN TERVEHDYS YLESSÄ.
|
VALTIONPALKINTO LUE! Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - KUVAT: PERTTI MANNINEN |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle! |
SUOSITELTU HAKKARAINEN & SIPILÄN SELVITYKSEN PUUTTEET JA SALAINEN AGENDA |
|
YLE 04.01.2016 Sosiaalitukia voidaan maksaa myös Isis-taistelijoille - Lain takia ... "Keski-Suomen kärjäoikeus on tuominnut perussuomalaisten viitasaarelaisen kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen 20 päiväsasakkoon (1160 euroa) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli Hakkaraisen heinäkuisesta Facebook-kirjoituksesta. Oikeuden mukaan kirjoitus oli islaminuskoisia ihmisiä leimaava. Oikeus korosti samalla sitä, että viestintään ei pidä puuttua enempää kuin on välttämätöntä, mutta Hakkaraisen kirjoitus sisälsi panettelevan ja herjaavan lausuman islaminuskoisia kohtaan. Lisäksi viesti sisälsi uhkauksen islaminuskoisia kohtaan, sillä viesti vaati islaminuskoisten poistamista maasta. Kirjoitus on ollut tähän asti näkyvissä Hakkaraisen Facebook-sivulla, mutta oikeus määräsi Hakkaraisen poistamaan sen." |
msn uutiset Oikeusoppineet: Sipilän Terrafame-selvityksessä puutteita ja ristiriitoja Sipilä jätti kertomatta selvityksessään, ketkä istuivat Katera Steelin hallituksessa, kun urakka Terrafamelle saatiin. |
SIPILÄN SALAINEN AGENDA & FINGERROOSIN PERSIE |
|
msn uutiset "... yli puolet (56 %) epäilee, että hallituksella on salainen agenda eli hallituksen päätarkoitus on muuttaa yhteiskunnan valtarakenteita eikä korjata Suomen taloutta." "Taloustutkimus haastatteli 1136 ihmistä internet.paneelissa joulukuun puolivälin jälkeen. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttia suuntaansa." msn uutiset |
ILTALEHTI TORSTAI 22.12.2016 - MARIKA FINGERROOS NÄYTTÄÄ TAKAPUOLENSA - KATSO ROHKEA PERSIE! "EI VIRHEMARGINAALIA". |
msn uutiset - MAANANTAI 02.01.2017 |
|
FINGERROOSIN PERSIE & HARKIMON JOULUEVANKELIUMI |
|
|
ILTALEHTI TORSTAI 22.12.2016 - MARIKA FINGERROOS NÄYTTÄÄ TAKAPUOLENSA - KATSO ROHKEA PERSIE! ILTALEHTI PERJANTAI 23.12.2016 - KUN STUBB EI ENÄÄ TERVEHDI
|
ILTALEHTI. JOUNUMERO 2016. "Hjallis Harkimo blogissaan: Stubb ei enää tervehdi minua - "varmasti katkera tappiostaan"Perjantai 23.12.2016 klo 06.07Kokoomuksen kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo kirjoittaa Iltalehden blogissaan kokoomuksen entisen puheenjohtajan olevan katkera.Hjallis Harkimon mielestä Alexander Stubb on "varmasti katkera tappiostaan".Harkimon mukaan Stubb pitää häntä "osasyyllisenä tappioonsa".Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tämän vuoden kesäkuussa Petteri Orpo ja silloinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Alexander Stubb sai väistyä. - Se oli hyvä asia, voimme jälkeenpäin huomata, kirjoittaa Harkimo Iltalehden blogissaan. Puolueen sisällä on kansanedustajan mukaan hyvä henki. Harkimo sanoo, että Orpo johtaa puoluetta "jämäkällä ja positiivisella otteella". - Puheenjohtajakilpailussa yksi myös hävisi eli Alexander Stubb. Hän on varmasti katkera tappiostaan - jopa niin katkera, ettei tervehdi minua enää. Hän pitää minua osasyyllisenä tappioonsa. Harkimo tuki Orpoa puheenjohtajakampanjan aikana. Hän kertoi keväällä, että kaksikolla on hyvät välit keskenään. Stubbia Harkimo kritisoi tuolloin. http://www.iltalehti.fi/uutiset/ |
|
Joka etusivulle! - Kuukausikävijät 152975 VUOSIKATSAUS 2016TAMMIKUU 2016
Arkistokuvia 7 vuoden takaa: |
ARKISTO 2005: "VIIMEINEN TALOUSARVIO" LUE! TAMMIKUU 2016 |
Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
KUVAT: PERTTI MANNINEN |
JOULUKUU 2016. PÄÄKIRJOITUS. Niin kauan kuin pääministeri Juha Sipilä haluaa salata omistuksensa VAKUUTUSKUORIIN, niin ei ole mahdollisuutta selvittää onko hän jäävi osallistuessaan päätöksiin valtion rahojen myöntämisessä erilaisille yrityksille. Tämä Terrafame-case oli joko vahinko tai sitten koepallo tuleville suunnitelmille ja toiminnoille. Ohessa Kansan Uutisten kirjoitus "Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan" (KU Johan Alén 24.11.2016 10.30), josta jääviyskohu sai alkunsa ja jonka kohun Sipilä käänsi tarkoituksellisesti pois tästä ydinkysymyksestä kauhealla metelillä. Meteli näyttää uppoavan ainakin kannattajiin. Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Itsenäisyyspäivän jälkeen joulukuun seitsemäntenä 2016. |
Joulukuussa 2016 Kansan Uutiset torstaina 24.11.2016. Pääministeri Juha Sipilä vieraili Terrafamen kaivoksella 14. marraskuuta. Mainospiposta nousi pieni kohu. Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan Johan Alén 24.11.2016 10.30 Juha Sipilä kieltää tietävänsä nykyisin ”mitään” serkkujensa yritystoiminnasta, jossa hänen lapsilleen siirretty sijoitusyhtiö on osakkaana. Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on ollut läheiset yhteydet Talvivaaran kaivoksen käyttämään konepajaan. Kajaanilainen perheyritys osallistui vuonna 2012 kaivoksen metallitehtaan rakentamiseen. Yhtiö on nyt palaamassa muutaman vuoden tauon jälkeen kaivokselle valtionyhtiö Terrafamen urakoitsijana. Sipilä osallistui Katera Steelin sukupolvenvaihdokseen vuonna 2011 ja ryhtyi tuolloisella sijoitusyhtiöllään Fortel Investillä vähemmistöosakkaaksi. Samana vuonna eduskuntaan nousseen Sipilän osuus oli tuolloin viisi prosenttia. Katera Steel laskutti Talvivaaran kaivokselta seuraavana vuonna 3,4 prosenttia liikevaihdostaan ja vuotta myöhemmin 0,8 prosenttia. Tämän jälkeen myynti kaivokselle loppui, mutta yhtiö on nyt saanut Terrafamelta uuden tilauksen purkumalmiin liittyvistä kuljettimista. ”Minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta.” Talvivaarassa harjoittaa kaivostoimintaa nykyisin valtionyhtiö Terrafame. Se toimii pääministerin johtaman valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. Fortel Invest siirtyi vuonna 2014 Sipilän aikuisten lasten omistukseen, ja sen omistusosuus Katera Steelistä on edelleen viisi prosenttia. – Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista, Juha Sipilä kommentoi sähköpostitse avustajansa välityksellä. Katera Steelin pääomistajat ovat Talouselämä-lehden mukaan Juha Sipilän serkkuja. Kuvateksti vaihdettu 24.11. klo 11.45. Uutisen yhteydessä oli aluksi kuvateksti, jossa väitettiin virheellisesti, että pääministeri ei olisi vastannut yhteydenottoon. » Pääministerin yhteydet päivän puheenaihe – Yle selvitti Sipilän serkkujen Terrafame-sopimuksen arvon 25.11.2016 17.01 LUE MYÖS! Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan Johan Alén 24.11.2016 11.05 Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa. Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu. Valtioneuvoston kanslia vastaa pääministerin omistuksia koskevaan tiedusteluun lähettämällä linkin Sipilän antamaan sidonnaisuusilmoitukseen. Siitä selviää vain, että pääministerin tuntemattoman suuruiset varat on sijoitettu muun muassa niin sanottuihin vakuutuskuoriin. Salailun ongelmia on käsitelty julkisuudessa aiemminkin. Jotain kuitenkin selviää, kun tietoihin perehtyy. Sipilän antaman sidonnaisuusilmoituksen mukaan hänen sidoksiaan ovat: ”Yhteisomistuksessa vaimon kanssa seuraava varallisuus: Metsätilat Oulussa ja Muhoksella, yhteensä n. 180 ha. Omassa käytössämme olevia kiinteistöjä, joista merkittävin omakotitalo Sipoossa. Lisäksi merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna seuraaviin Nordea pankki Suomi Oyj:n sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n yksityishenkilöille tarjoamiin sijoitusinstrumentteihin; Nordea Eläkesijoitus, Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl, Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili.” Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Nordeassa mahdollisuus osakesijoitukseenSipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla: Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista. Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä. Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan. Nordean tuottokorista julkista tietoaPääministerin sidonnaisuusilmoituksessa mainittu ”tuottokori” viittaa Nordean luomaan rahaston kaltaiseen palveluun, jossa sijoittajat ovat mukana osuuksilla. Sen kehityksestä julkaistaan kuukausikatsaus osoitteessa www.nordea.fi/tuottokori. Emme tiedä, mikä osuus tällä tuottokorilla on Sipilän sijoituksista. Tuottokorin lokakuun kuukausikatsauksen mukaan siinä olevat varat ovat tuottaneet vuoden alusta 3,27 prosenttia. Kori painottuu tällä hetkellä korkosijoituksiin 58 prosentin osuudella sijoituksista. Eri osakerahastoihin on sijoitettu 22 prosenttia, suomalaisiin osakeyhtiömuotoisiin kiinteistöihin 13 prosenttia ja 7 prosenttia tavallista suurempaa tuottoa hakeviin rahastoihin. Tuottokorissa on eri sijoittajien varoja kaikkiaan liki 3,9 miljardia euroa. Olemme pääministerin vakuutuksen varassaSen jälkeen, kun valtioneuvoston kansliassa leikattiin ja liimattiin sähköpostiviestiin linkki sidonnaisuusilmoitukseen, pyysin pääministeriltä haastattelua. Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä: – Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole. Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus: – Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta. Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa. Lue myös! Eduskunnan enemmistö pitää Sipilän sijoitukset piilossa Johan Alén 25.11.2016 12.30 Apulaisoikeuskanslerin päätösten mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa pitää omaisuutensa piilossa. Eduskunta voi päättää asiasta. Kansan Uutiset kertoi torstaina pääministerin unohdetuista läheisistä yhteyksistä erääseen Talvivaaran kaivoksen urakoitsijoista sekä pääministerin käyttämistä sijoitustuotteista, joihin Sipilän mittavaksi tiedetty omaisuus on kätketty. Pääministerin sidonnaisuusasiaa on käsitelty oikeuskanslerinvirastossa kahdessa kanteluratkaisussa. Niistä jälkimmäisessä apulaisoikeuskansleri toteaa, että ministerien sidonnaisuusilmoitusten sisällön riittävyyden arvioi viime kädessä eduskunta. He määräävät itse, mitä heidän ministereistään tiedetään. Ministerien sidonnaisuusilmoitukset ilmoitetaan valtioneuvoston kirjelmällä eduskunnalle, joka voi ”edellyttää ilmoitusten täydentämistä tai tarkentamista sekä osoittaa ministeriin kohdistuva luottamuksensa tai sen puute”, kuten apulaisoikeuskansleri toteaa ratkaisussaan. Nykyisillä hallituspuolueilla keskustalla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla on eduskunnassa enemmistö 123 kansanedustajallaan. He määräävät itse, mitä heidän ministereistään tiedetään. Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut huomautettavaa valtioneuvoston vuoden 2015 istunnosta, joka käsitteli eduskunnalle toimitettavat sidonnaisuusilmoitukset. ”Kun varallisuus yksinään ei yleensä luo sidonnaisuutta mihinkään tiettyyn tahoon nähden, ei ole perusteita tulkita lakia tältä osin laajentavasti. Lain vaatimusten voidaan siten katsoa täyttyvän, jos ministeri ilmoittaa merkittävän varallisuuden olemassaolosta ja lajista sekä tarvittaessa tarkentaa, että kyse ei ole elinkeinotoiminnasta tai omistuksista yrityksissä. Merkittävän sijoitusvarallisuuden kohdalla voidaan pitää riittävänä sijoituskohteen nimeämistä”, todetaan apulaisoikeuskanslerin kanteluratkaisussa OKV/1207/1/2015. |
Joulukuussa 2016 Perjantai 25.11.2016
|
JOULUKUU 2016. Perjantai 09.12.2016
"VIELÄ KERRAN OMISTUKSISTA" http://www.juhasi.fi/ (09.12.2016) http://www.juhasi.fi/blogi/2016/12/09/14461
VIELÄ KERRAN OMISTUKSISTA Omistuksistani käydään jatkuvasti keskustelua. Keskustelussa on toistettu seuraavanlaisia väitteitä: - Sipilä ei maksa osingoistaan veroja Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa. Minulla ei ole osinkotuloja, koska minulla ei ole suoria osakeomistuksia, ei suoraan eikä ”piilotettuna”. Useilla suomalaisilla on rahasto-osuuksia. Niin minullakin. Rahasto-osuudet selviävät alla olevasta listauksesta. Avaan vielä kerran sidonnaisuusilmoitukseni. Perustuslain 63 §:n mukaan ministerin on viipymättä ilmoitettava sidonnaisuutensa. Pykälä kuuluu seuraavasti: ”Ministerin sidonnaisuudet Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä. Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.” ___________________________________________ Myös tämän sidonnaisuusilmoituksen apulaisoikeuskansleri on ennen sen eduskunnalle antamista tarkistanut. Ilmoituksestani on myös tehty kanteluita. Kantelut ratkaissut apulaisoikeuskansleri on todennut sen lain vaatimukset täyttäväksi. Olen selittänyt sidonnaisuusilmoitukseni sisältöä useaan otteeseen eri tahoille. Tässä vielä kerran kootusti rahoitusomaisuuteni: 1. Nordea eläkesijoitus: Nordea eläkesijoitus koostuu kolmesta Nordean omasta rahastosta (Nordea Corporate Bond I Kasvu, Nordea Euro Obligaatio A kasvu, Nordea Pohjoismaat Kasvu). Kuten olen ilmoittanut: ei sisällä suoria osakesijoituksia enkä voi vaikuttaa em. rahastojen sisältöön. Kuten olen moneen kertaa todennut, en omista yritysten osakkeita. Suoria osakeomistuksia ei ole myöskään vakuutussäästöissäni, jotka tein alunperin jo noin 20 vuotta sitten. Niissä ei ole koskaan ollutkaan suoria osakesijoituksia. Myös eläkesäästämisen aloitin jo viime vuosituhannella. Mitään osakeomistusta ei siten ole myöskään ”piilotettuna” mihinkään. Kun en omista osakkeita, en saa osinkoja. Kun en saa osinkoja, en voi maksaa osinkoverojakaan. Kun en omista osakkeita, omistukseni eivät aiheuta esteellisyyttä yrityksiä koskevaan valtion päätöksentekoon. Kun tulin politiikkaan vuonna 2011, minulle oli ehdottoman tärkeää varmistaa luottamus riippumattomuuteeni päättäjänä. Tämän vuoksi luovuin yritysten osakkeiden omistuksesta vuonna 2013 ja sittemmin myös viimeisistä yritysten hallitustehtävistä, jotta ne eivät aiheuttaisi minulle esteellisyyttä poliittisessa päätöksenteossa. http://www.juhasi.fi/blogi/2016/12/09/14461 Juha Sipilä Juha Sipilän blogissa 13.03.2016 Väärää tietoa liikkeelläSunnuntai 13.3.2016 klo 17:23 YLE:n MOT-ohjelma väitti viime maanantain (7.3.2016) ohjelmassaan, että jättäisin osinkoveroni maksamatta, ja että harrastaisin näin verosuunnittelua. Samaa vihjailua jatkoivat oppositio eduskunnassa viime torstain kyselytunnilla sekä useat lehdet. Tämä ei ole totta, kuten jokainen olisi voinut todeta sidonnaisuusilmoituksestani. Minulla ei ole suoria osakeomistuksia eikä niitä ole myöskään sidonnaisuusilmoituksessa ilmoittamieni pitkäaikaisten säästöinstrumenttien sisällä. En saa osinkotuloja, joten ei niistä voi maksaa verojakaan. Säilyttääkseni riippumattomuden työssäni, olen luopunut kaikista yrityksistäni ja osakkeistani. Minulle on ollut aina kunnia-asia, että maksan veroni Suomeen. http://www.juhasi.fi/blogi/2016/03/13/8200 Juha Sipilä |
JOULUKUU 2016. Perjantai 09.12.2016
Juha Sipilä avasi jälleen omistuksiaan: ”Useilla suomalaisilla on rahasto-osuuksia, niin minullakin”
Sipilä pui jälleen omistuksiaan: "Mitään osakeomistuksia ei ole piilotettuna" KOMMENTIT 10 kommenttia Toni Manninen Jukka Piepponen Jorma Tiura Sami Kosonen Merja Hellsten http://www.iltalehti.fi/uutiset/ ________________________________________ JOULUKUU 2016. PÄÄKIRJOITUS 07.12.2016. Niin kauan kuin pääministeri Juha Sipilä haluaa salata omistuksensa VAKUUTUSKUORIIN, niin ei ole mahdollisuutta selvittää onko hän jäävi osallistuessaan päätöksiin valtion rahojen myöntämisessä erilaisille yrityksille. Tämä Terrafame-case oli joko vahinko tai sitten koepallo tuleville suunnitelmille ja toiminnoille. Ohessa Kansan Uutisten kirjoitus "Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan" (KU Johan Alén 24.11.2016 10.30), josta jääviyskohu sai alkunsa ja jonka kohun Sipilä käänsi tarkoituksellisesti pois tästä ydinkysymyksestä kauhealla metelillä. Meteli näyttää uppoavan ainakin kannattajiin. Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Itsenäisyyspäivän jälkeen joulukuun seitsemäntenä 2016. |
JOULUKUU 2016. Lauantai 10.12.2016
Ykkösaamu la 10.12.2016 Vieraana on pääministeri Juha Sipilä. Juontajana on Seija Rautio. Linkit ja artikkelit
http://areena.yle.fi/1-3062582 Tuntia aikaisemmin: Ensimmäinen kommentti Uudessa Suomessa tänään 10.12.2016 09:08 julkaistuun artikkeliin Juha Sipilä avaa omistuksiaan: ”Mitään osakeomistusta ei ole piilotettuna mihinkään” Mika Peltokorpi Esitetty asetelma on toki hypoteettinen, koska Sipilä ei vakuutuskuorensa sisältöä ole avannut. Mutta kysymys on aiheellinen vaikka salkun sisältö olisi muunlainen: vaikuttavatko Sipilän sijoitukset hänen toimintaansa pääministerinä? 12 tuntia myöhemmin: Viimeinen (yhdeksäs) kommentti: Oikea jing ja jang-hallitus. Saisi ottaa sen tunkkinsa ja painua mäkeen... |
JOULUKUU 2016. Lauantai 10.12.2016 JUHA SIPILÄ YLEN YKKÖSAAMUSSA TÄNÄÄN: "En ole ikinä lukenut tätä raporttia. Minulla on muuta tekemistä". Kahden minuutin katkelma Ylen radiouutisista 10.12.2016 klo 12: Uutisten lukija Rautio Kahden minuutin äänivideo: JUHA SIPILÄ YLEN YKKÖSAAMUSSA TÄNÄÄN: "En ole ikinä lukenut tätä raporttia. Minulla on muuta tekemistä". |
Joulukuussa 2016 ARKISTO SYKSYLTÄ 2015. "TOISENLAINEN SIPILÄ". SYYSKUU 2015. KOKO SUOMI PYSÄHTYY - SIPILÄ OSAA OLLA KOVA. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59.
Kuva: Pertti Manninen. Uusimaa. Espoo. Leppävaara. CELLO. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59. |
|
JOULUKUU 2016. "Unelma valkeasta joulusta".
http://www.nettisanomat.com/2013/12/23/ |
JOULUKUU 2016. Skrubusta nettiin. Meidän linjojen poikien rahapelihistoria alkoi 50-luvun alkupuolella kolikkopeleillä. Heitimme markan lanttia seinään tai pikemminkin seinän lähelle. Kuka lähimmäksi pääsi, niin hän oli voittaja. Pystyyn seinään kiinni nojaava oli tietenkin paras. Mittauksessa käytettiin ruohonkortta ja aina pääsimme yhteisymmärrykseen kuka korjasi potin, siis kaikkien muidenkin mukana olleiden lantit. Hiekalla voitiin pelata skrubua eli kuoppaa. Siinä kuoppaan lanttinsa heittänyt tai lähimmäksi heittänyt sai siiten snepata eli peukalon ja etusormen liikkeellä yrittää kentälle jääneitä kolikkoja tähän skrubuun ja kaikki, jotka hän sinne sai, oli voittoa. Panoksethan olivat pieniä, mutta kyllä siinä taitava voitolle jäi. Toiset siis voittivat ja toiset hävisivät. Nyt sitten kaikki on toisin. Viikoittaisten ja päivittäisten arpajaisten ohella pelaaminen on siirtymässä nettiin, myös yli rajojen. Viimeksi törmäsin sivustoon Rahapelit Suomessa. Tämä oli "kertomus tästä kuvasta". Kuva elokuvasta Haaviston Lenni (1948). Katso! http://www.nettisanomat.com/galleria/ |
Arkistokuvia 7 vuoden takaa:
|
Arkistokirjoitus 7 vuoden takaa:
|
Tiistai 2016-12-20 JOULUKUU 2016 N:o 1893 |
||
Lauantai 2016-12-10 |
||
Raw View -lehden päätoimittaja, valokuvaaja Hannamari Shakya palkittiin valokuvataiteen valtionpalkinnolla. LUE! |
||
Perjantai 2016-12-09 JOULUKUU 2016 N:o 1891 |
||
Torstai 2016-12-08 |
||
|
Keskiviikko 2016-12-07 JOULUKUU 2016
N:o 1889 |
Sunnuntai 2016-10-30
LOKAKUU 2016 - Juha Sipilä |
||
 Tiistai 2016-10-12
LOKAKUU 2016 - Nobelisti Bengt HolmströmSuomen Nobel-sankari Bengt Holmstömin ainutlaatuinen tarina - Värikäs matka maailman huipulle - Talouden Nobel-voittaja Bengt Holmström - Moittinut rajusti Sipilän hallitusta.LUE! |
 |
|
HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA. |
KUVA: PERTTI MANNINEN PÄIVÄMATKALLA HELSINGIN KAMPISSA TIISTAINA 21.04.2015 16:14 ISMO HÖLTÖN NÄYTTELYYN TUTUSTUEN ATENEUMISSA JA VANHEMPIEN HAUTAA KEVÄTKUNTOON LAITTAEN MALMILLA. |
| Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi |
| Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi |
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa". Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. |
 "Vanha lastensairaala hajoaa käsiin - Nyt kyllä raskennetaan yhdessä uusi - Lahjoita 10 - Lahjoita 20- Uusi lastensairaala - Katso ketkä jo ovat talkoissa mukana: http://www.uusilastensairaala2017.fi "Mitä kuuluu?" Maanantai 2013-03-04 16:03. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Paikallisterminaali. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna! |
 Nettisanomat Keskiviikko 2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja. http://www.nettisanomat.com/ 2007/04/04/etusivu.html |
Kaiken keskellä aina läsnä! - VIIKKOSANOMAT |
  |
| "Käden ojennus". Uusi tulkinta aikaisemminkin julkaistusta kuvasta. Pertti Manninen. Viikon kuva torstaina 31.07.2003. http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/viikonkuva.htm |
Arkisto 2001. |
||
|
Lyric by Music by Moderately, with great warmth |
SMILE, thou' your heart is aching, SMILE, even tho' it's breaking, When there are clouds in the sky, you'll get by, If you SMILE though your fear and sorrow, SMILE and maybe tomorrow, You'll see the sun come shining thru for you. Light up your face with gladness,
Kasvoillesi onni suo.
|
|
Moderately, with great warmth AIN' - HYMY suomennos: pertti manninen, |
Kuvaviikko 2017/01/07 - PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN TERVEHDYS YLESSÄ. - Kokoelmasta RAKASTA. Tammikuu - ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2017 - Happy New Year elokuvasta Kultakuume. - Arkisto. Uuden vuoden aattona 31.12.2005 äänitetty Seppo Konttisen viimeinen Talousarvio-lähetys. - Seppo Konttinen, Yle - VUOSIKATSAUS. VALIKOIMA - JOULUKUU 2016 - - Joulukadulla KUVA - SMILE from MODERN TIMES - Hymy - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - Vuosisadan kuva - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - LAUANTAI 07.01.2017 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi - |
2017, pääministeri, Juha Sipilä , tervehdys, uusi vuosi, new year, VUOSIKATSAUS, 2016, JOULUKUU 2016, Talousarvio, Seppo Konttinen, Yle, 2005 |
| N:o 1899 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2017-01-07, nettiin 2017-01-07 19:25, linkkejä 2017-01-07. |
| Mobiversion etusivulle: http://www.nettisanomat.com/mobi/etusivumobi.html |
Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät.
|
|||||||||||||||||
|
|
tammi 2016 | helmi 2016 | maalis 2016 | huhti 2016 | touko 2016 | kesä 2016 | heinä 2016 | eio 2016 | syys 2016 | loka 2016 | marras 2016 | joulu 2016 | |||||
nettisanomat.com |
19302 | 39474 | 41975 | 43396 |
42935 | 36036 | 36584 | 35703 | 36213 | 41350 |
|||||||
viikkosanomat.fi |
17895 | 19716 | 17183 | 23688 | 22350 | 19917 | 19709 | 19669 | 19387 |
||||||||
12.fi |
14696 | 9150 | 8376 | 10216 | 11159 | 11038 | 13708 | 9303 | 9240 |
12298 | |||||||
sanomanetti.fi |
12054 | 11682 | 10280 | 11532 | 13596 | 12521 | 13880 | 13445 | 13445* | ||||||||
hs27.com
|
4939 | 6011 | 6143 | 7261 | 5933 | 5308 | 6047 | 6452 | 5739 | ||||||||
sanomapark.fi |
4897 | 4684 | 3199 | 5281 | 5755 | 5516 | 5952 | 4752 | 4946 | ||||||||
helkinginsanomat.com |
4748 | 3687 | 4051 | 4638 | 4638* | 4563 | 4266 | 4746 | 4557 | ||||||||
viikko.fi |
4114 | 3986 | 4552 | 4196 | 4196* | 4097 | 4221 | 4582 | 4268 | ||||||||
sanomatori.fi |
3654 | 3546 | 2662 | 3895 | 4261 | 5299 | 5415 | 5287 | 3765 | ||||||||
nettimobi.com |
3367 | 2407 | 2903 | 2700 | 2601 | 1948 | 1977 | 1630 | 1702 | 1945 | |||||||
| sanomahouse.fi | 2852 | 2710 | 2366 | 2711 | 3166 | 2427 | 2618 | 2878 | 2839 | ||||||||
nettilehti.com |
2297 | 1669 | 1508 | 1718 |
1711 | 1919 | 2287 | 1868 | 1779 | ||||||||
sanomaa.com |
2249 | 1974 | 2016 | 2050 | 1726 | 2270 | 2138 | 1837 | 1797 | 1809 | |||||||
hs24.mobi |
1750 | 1978 | 1752 | 1738 | 2223 | 1935 | 2291 | 1733 | 1840 | 2178 | |||||||
| helsinkisanomat.info | 1714 | 1898 | 3363 | 3564 | 3207 | 3207* | 4214 | 3304 | 3014 | ||||||||
wincapita.fi |
1567 | 1359 | 2009 | 2443 | 2736 | 2622 | 2479 | 2028 | 2043 | ||||||||
week.fi |
1566 | 1179 | 497 | 309 |
373 |
297 |
337 |
311 |
3640 | ||||||||
fy.fi |
1273 | 1616 | 1155 | 1364 | 1502 | 1408 | 1505 | 1445 | 1662 | ||||||||
shit.fi |
1254 | 1170 | 937 | 848 |
802 |
748 |
809 |
740 |
843 |
||||||||
sanomasampo.fi |
1110 | 882 | 1169 | 912 | 900 | 970 | 1019 | 892 | 1375 | ||||||||
vuosisanomat.fi |
936 | 847 | 1108 | 1018 | 930 | 928 | 998 | 920 | 1292 | ||||||||
kuvaviikko.fi |
924 | 723 | 939 | 840 | 877 | 821 | 887 | 759 | 1231 | ||||||||
nettimobi.fi |
910 | 817 | 832 | 726 | 730 | 717 | 731 | 651 | 895 | ||||||||
| sanomadigi.fi | 901 | 972 | 1191 | 1642 | 1634 | 1542 | 1498 | 1344 | 1298 | ||||||||
sanomaviikko.fi |
801 | 647 | 890 | 738 | 736 | 775 | 797 | 700 | 1121 | ||||||||
| kuvasanomat.fi | 776 | 1464 | 2064 | 4092 | 4024 | 4321 | 3917 | 4004 | 3883 | ||||||||
vuosi.fi |
742 | 744 | 988 | 801 | 819 | 856 | 878 | 880 | 1083 | ||||||||
n1.fi |
720 | 591 | 756 | 702 | 676 | 674 | 682 | 614 | 898 | ||||||||
hesansanomat.fi |
669 | 607 | 703 | 708 | 719 | 690 | 756 | 616 | 872 | ||||||||
let.fi |
669 | 594 | 525 | 511 | 516 | 503 | 523 | 439 | 584 | ||||||||
kuvala.fi |
622 | 582 | 650 | 680 | 642 | 642 | 676 | 601 | 835 | ||||||||
iske.fi |
620 | 565 | 567 | 677 | 637 | 629 | 683 | 568 | 678 | ||||||||
keskiviikko.fi |
596 | 573 | 660 | 669 | 747 | 709 | 763 | 684 | 1025 | ||||||||
venus.fi |
573 | 582 | 622 | 674 | 679 | 609 | 789 | 580 | 674 | ||||||||
helsinki-areena.fi |
568 | 514 | 447 | 601 | 586 | 593 | 654 | 451 | 713 | ||||||||
elama.fi |
549 | 552 | 593 | 671 | 649 | 592 | 726 | 630 | 785 | ||||||||
sanala.fi |
533 | 485 | 630 | 666 | 639 | 622 | 674 | 568 | 733 | ||||||||
raw.fi |
516 | 496 | 502 | 570 | 587 | 565 | 616 | 547 | 702 | ||||||||
12tori.fi |
481 | 595 | 434 | 564 | 504 | 458 | 559 | 377 | 476 | ||||||||
sanat.fi |
477 | 475 | 459 | 489 | 586 | 518 | 563 | 465 | 656 | ||||||||
sanonet.fi |
476 | 512 | 497 | 433 | 406 | 383 | 429 | 386 | 399 | ||||||||
maanantai.fi |
471 | 478 | 467 | 556 | 582 | 527 | 593 | 501 | 663 | ||||||||
infoinfo.fi |
464 | 549 | 552 | 610 | 625 | 597 | 708 | 634 | 753 | ||||||||
tiistai.fi |
443 | 489 | 511 | 470 | 522 | 482 | 508 | 450 | 536 | ||||||||
pappa.fi |
430 | 452 | 516 | 549 | 562 | 498 | 554 | 447 | 593 | ||||||||
kansalaistori.fi |
412 | 423 | 358 | 373 | 417 | 400 | 426 | 357 | 419 | ||||||||
sanomo.fi |
405 | 357 | 373 | 468 | 488 | 470 | 465 | 396 | 485 | ||||||||
iltaset.fi |
382 | 335 | 474 | 505 | 521 | 498 | 529 | 442 | 533 | ||||||||
suomisanomat.fi |
375 | 412 | 457 | 547 | 513 | 329 | 539 | 469 | 524 | ||||||||
| mobisanomat.fi | 332 | 334 | 357 | 334 | 356 | 346 | 380 | 309 | 370 | ||||||||
mummi.fi |
330 | 414 | 372 | 444 | 389 | 373 | 415 | 352 | 448 | ||||||||
eduskuntatalo.fi |
296 | 252 | 295 | 409 | 425 | 431 | 455 | 422 | 479 | ||||||||
gagarin.fi |
293 | 295 | 333 | 437 | 463 | 402 | 457 | 390 | 478 | ||||||||
per.fi |
254 | 254 | 1113 | 282 | 321 | 306 | 336 | 268 | 364 | ||||||||
| muistamo.fi | 107 | 151 | 137 | 141 | 184 | 184 | 196 | 165 | 182 | ||||||||
| Tarkistus 2016-03-24 | 126351 | ||||||||||||||||
| 2016-04-06 | 139910 | 140468 | |||||||||||||||
| kirkuva.fi | 29 | 115 | 160 | 196 | 207 | 191 | 218 | ||||||||||
| sanomamarkkinat.fi | 61 | 187 | 239 | 256 | 279 | 262 | 335 | ||||||||||
| sanomanet.fi | 127 | 226 | 253 | 245 | 297 | 248 | 295 | ||||||||||
| 2016-04-06 | 140685 | ||||||||||||||||
| hs24.xyz | 293 | 444 | 1172 | 320 | 373 | 848 | |||||||||||
| 2016-09-29 | 146012 | ||||||||||||||||
| 2016-10-09 | 152975 | ||||||||||||||||
| * edellisen kuukauden luku | |||||||||||||||||
| 2016-11-09 | |||||||||||||||||
| sanomamobi.fi | |||||||||||||||||
Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät. |
|||||||||||||||||
Arkisto. Uuden vuoden aattona 31.12.2005 äänitetty Seppo Konttisen viimeinen Talousarvio-lähetys.
Yhteys
nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com
Kunnianosoitus Seppo Konttiselle.
Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella. Miestä en tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni.Sattumalta radioni oli auki "viimeisen talousarvion" aikaan ja nauhaakin oli käsillä. Jutun päätin sitten sopivan tilaisuuden tullen purkaa. Tässä se nyt on noin viikkoa myöhemmin ensimmäisestä lähetyksestä.
Tämä ei ole muistokirjoitus vaan toivotus hyville eläkepäiville, jos Konttinen nyt eläkkeelle sitten lähti. Radio Peilin kuuluttaja ei kyllä kertonut syytä miksi ohjelma loppuu, ainakaan lopetuskuulutuksessa: "Viimeisen Talousarvion toimitti Seppo Konttinen." Siinä kaikki. Elämme välillä kovin niukassa tietoyhteiskunnassa.
Keskiviikkona 04.01.2006. Pertti Manninen.
Vaikea kuva
$ $ $
Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006
Talousarvio.
Seppo Konttinen.
Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.Kuuluttaja
… kysymyksiä joissa aiheet ovat vaihdelleet leipäjonoista talouselämän päättäjien kabinetteihin talouspolitiikan suurista aiheista päällimmäisiksi jäävät ilman muuta Suomen liittyminen EU:hun lama ja pankkikriisi sekä hyvinvointivaltion kuolinkamppailu näiden asioiden jäljet ovat yhä keskuudessamme ohjelman toimittaa Seppo Konttinen
Konttinen
Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset mukaan viimeistä kertaa nyt minua ja meitä viedään tämä ohjelma päättyy tähän ohjelmaan mutta yritetään vielä kerran ja vielä kerran suoraan sydämeenTässä viimeisessä talousarviossa on tarkoitus katsoa taaksepäin 15 vuotisen ohjelman historiaan minkälaisia sydämenlyöntejä se on minussa ja meissä aiheuttanut mutta ensiksi suuri kiitos palautteista teille kaikille kuuntelijoille
Tässä mietin itsekseni että mitkä ovat olleet isänmaan suuret talouspoliittiset linjat näiden monien vuosien aikana historiallisin ja ehkä varmasti myös suurin ja merkittävin tapahtuma on ollut Suomen liittyminen EU:hun ja siitä seurannut markan menettäminen
pankkikriisi ja suuri lama on jättänyt jälkensä tähän maahan itsemurhia konkursseja ylivelkaantuneita ihmisiä moni heistä on yhä keskuudessamme vaikka monet päättäjät politiikoista yritysjohtajiin haluavat nämä ikävät asiat unohtaa
mutta pyykkiä ei ole vielä pesty eikä sitä ole pantu naruille myös hyvinvointivaltion alasajo aloitettiin laman suojissa silloin kun EU:hun liityttiin meille syntyi silloin tarpeettomien ihmisten luokka köyhien ihmisten syrjäytettyjen ihmisten luokka
Mutta meille on mös syntynyt ökyrikkaiden luokka tätäkö me olemme kaikki tahtoneet hyvä kysymys vastaukset ehkä eivät ole niin hyviä oletko sinä halunnut tälläistä kehitystä olenko minä halunnut tälläistä kehitystä
mutta lähdetään kurkistamaan ja kuulostelemaan historiaa tästä päivästä käsin tässä tällä viikolla oli oireellisesti erittäin pieni uutinen Helsingin Sanomissa joka otsikoitiin seuraavalla tavalla EU:n epäsuosio kasvaa Suomessa ja juttu jatkuu näinEuroopan unionin epäsuosio näyttää kasvaneen Suomessa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan ei-äänet voittaisivat kyllä-äänet jos unioniin liittymisestä äänestettäisiin nyt
siis ei äänet voittaisivat kyselyn mukaan jos unioniin menosta äänestettäisiin nyt ja sama lehti Helsingin Sanomat myös tällä viikolla kertoi ettäSuomen sosiaalimenot ovat alle EU-maiden keskitason vuonna 2003 ne olivat 26,9 prosenttia bruttokansantuotteesta
no mitä nyt tämä sitten merkitsee tämähän merkitsee juuri sitä että hyvinvointivaltiota sitä on ajettu alas ja
samat tilastotiedot kertovat meille että myös terveysmenot rakkaassa isänmaassamme on alle EU:n keskitason ja mitä tämä nyt kertoo no se kertoo tietenkin saman asian että hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa alas puhukoot presidenttiehdokkaat mitä haluavatMutta mennään siis ajassa taaksepäin ja presidentti Mauno Koiviston uuden vuoden puheeseen vuonna 92
Koivisto
On totta että lopulliset päätökset tässä asiassa tehdään vasta mahdollisen ee jäsenyysneuvottelujen päätyttyä mutta nyt alkuvuodesta on päätettävä pyrkimyksen suunnastatämä päätös ennakoi myös tulevia ratkaisuja jos pyrkimykset käyvät toteen eli päätettäessä ilmoittaa mahdollisesta halukkuudestamme jäsenyysneuvotteluihin on ilmaistava myös vakaa pyrkimys jäsenyyteen sikäli kuin neuvotteluissa päästään meitä kohdu kohtuullisesti tyydyttäviin tuloksiin
päätöksellä hakea tai olla hakematta EY:n jäsenyyttä on vaikutuksia jotka ulottuvat vuosikymmenten päähän ne koskevat syvällisesti koko kansakuntaamme ja asemaamme euroopassa
eri kansalaispiirien ja eturyhmien kannalta ratkaisun edut ja haitat saattavat näyttää kovin erilaisilta mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle
Konttinen
Palataan vielä tarkemmin presidentti Koivistoon ja hänen talouspoliittiseen linjaansa sehän tässä tietenkin on ihmeellistä että miksi presidentti puuttuu aktiivisesti talouspolitiikkaan ja näinhän hän nimenomaan teki 90-luvun alussahän oli vahvan markan takuumies joka sitten loppujen lopuksi tämä markka upposi täysin ja totaalisesti mutta annetaan akateemikko Paavo Haavikon kertoa että minkälainen mies tämä vahvan markan politiikan kannattaja oikein on
Haavikko
No hän oli Suomen pankki de facto jatkuvasti tietysti matka oli liian lyhyt sekä fyysisesti että henkisesti että hän olisi ottanut siitä koskaan ei eihän ikään kuin lähtenyt pois sieltä sieltä pankista koskaan kyllä hän ohjasi ja oli oli tämän vahvan markan takuumies
aivan samalla tavalla kun kun hän ei osannut nähdä tätä Venäjän muutosta jossa tapahtui suunnilleen sama muutos kuin mitä Koivisto sai meillä aikaan että että pankit ajettiin semmoseen kuntoon ja vapautettiin että riskit tuli yhteiskunnalle ja omaisuus jaettiin omaisuus yksityistettiin
ja sikäli hän on onnistunut aika hyvin kaukopartiomiehenä peittämään nämä nämä jälkensä että kukaan ei huomaa
on siinä kadulla kyllä ihan siinä selvästi nähtävissäja se että hän ei ulkopolitiikan eli eli kauppapolitiikan korkeimpana hoitajana siinä mielessä presidentille kuuluu tietysti ei ei kotimainen talous mutta tämä ulkomaankauppa niin että hän ei tajunnut sitä vaan antoi Suomen paikan pankin kertoa että nyt siirrytään Venäjän eli Neuvostoliiton kaupasta tulee oikeeta kauppaa eikä enää vaihtokauppaa
ja silloin unohtui heiltä se pieni tosiasia joka nyt ehkä olis ollu se joka olis ollu havaittavaei ole mitään Venäjän kauppaa on vain Venäjän vaihtokauppa tai jos halutaan sanoa niin se käydään valuutalla jonka nimi on öljy ja sehän on yleispätevä valuutta sillä on joka päivä hinta ja noteeraus mutta kun se pudotettiin pois niin kauppa loppu
kas kummaa ei aivan ensimmäistä kertaa tällä vuosisadallaoisko kannattanut miettiä mitä tapahtuu kun Venäjä tekee kaksi erehdystä nimittäin vallankumouksen ja ja lopettaa viinan valtion viinamonopolin se oli se joka kaato tsaarin hallinnon ei suinkaan mikään niin sanottu tämmönen romanttinen vallankumous vaan se että rahat loppu kun venäjää ei voi pitää rautateitä liikkeessä ilman viinaa
Konttinen
Oletteko te sitä mieltä että itse asiassa tämä vahvan markan politiikka oli yksi syy mikä ajoi Suomen talouden 90-luvulla 90-luvun alussa syöksykierteeseenHaavikko
Sanotaan niin että se oli se oli jo sitten jatkotoimenpide jolla yritettiin sitä tilannetta selvittää ja minusta meillä on tällä vuosisadalla ollut kolme siis vahvan markan yritystähän on ollut koko ajanmutta hyvin ratkaisevaa ja hyvin kohtalokasta on ollu ensinnäkin tämä mikä Ryti teki kun Suomen markka sidottiin niin sanottuun puntaryhmään kävi kävi puntaan ja kultaan josta ei tietenkään luovuta koskaan paitsi huomenna
ja toinen erehdys oli tämä tämä tämä että että yritettiin pitää heikon talouden maassa niin niin valuutta pitää niin korkealla että se ei voinut kestää vaan vaan valuutta loppui niin käy aina jos joku asia hinnotellaan väärin
ja sen se oli tietysti Koiviston johtamaa hyvinkin oppinutta ja aivan vääräsuuntaista politiikkaa sen saatto tietää
en minä muista jouduin silloin vastaamaan aika usein kysymykseen että kun olin kirjoittanut että devalvaatio on ehdoton tulossa niin niin minulta kysyttiin hiukan ivallisesti että no koska se tuleeminä sanoin että en minä sitä tiedä yhtä vähän kuin sodan johto tietää milloin vihollisen hyökkäys tulee minä voin sanoa että se on joka päivä yhtä päivää lähempänä ja sitä suurempi mitä kauemmin sen tulo kestää siinä on kaava laskekaa itse
Konttinen
Näin siis Paavo Haavikko vuonna 98 marraskuussa mutta veihän se Mauno Koivisto meitä EU:hunkin ja voidaan sanoa nyt jälkeenpäin että Suomi meni sinne laput silmillä kuin giljotiinillekatsotaan vähän tuon ajan lehtiä että mitä ihmiset oikein silloin ja nimenomaan mitä päättäjät ajattelivat kun Suomea ajettiin oikein kunnolla EU:hun
muun muassa kansanedustaja Arja Alho sanoi Ilta-Sanomissa 4.10 vuonna 94 näin että
hän luottaa siihen että EU antaa sen mahdollisuuden meille hallita markkinavoimien liikehdintää
siis hallita markkinavoimien liikehdintää kuinka väärässä hän olikaankauppatieteen ylioppilas ja kansanedustaja kokoomuksesta Kirsi Piha vastasi puolestaan kysymykseen julkisuudessa näin että
mitä haittoja tavalliselle ihmiselle voisi olla EU:n jäsenyydestä on erittäin vaikeaa kuvitella mitään sellaista
hän vastasi
jaa mitä Ollila Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila oikein sanoi tammikuussa vuonna 94
mikä on hyvää Suomelle on hyvää myös Nokialle EU-jäsenyys antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja
siis antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointejatämä viesti tuli nimenomaan yritysjohtajien taholta moneen kertaan julkisuudessa meille kaikille tavallisille kansalaisille tiedoksi
no nyt jälkeenpäin jokainen tietää että eihän tänne Suomeen pohjanperukoille juuri mitään investoitu investoinnit ovat menneet muualle Eurooppaan ja sitten viime aikoina aina Kiinaan asti että se niistä investoinneistaja sitten mentiin emuun ja luovuttiin markasta ja meni siis vahva markka ja meni heikko markka ihan samaan syssyyn mutta mitä päättäjät silloin kirjoittivat
muun muassa heinäkuussa vuonna 94 kansanedustaja nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti näin
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksija itseasiassa Ahtisaari oli aivan samoilla linjoilla nimittäin hän totesi rahaliitosta että
se ei toteudu aikataulussa
kuinka väärässä nämä molemmat miehet olivatkaan
ja sitten Maastrichtin sopimukseen Maastrichtin sopimuksesta EU-liittymisen yhteydessä ei puhuttu juuri mitään
muun muassa kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaiselta kokoomuslaiselta kysyttiin että miksi Maastrichtin sopimuksen tekstiä ei ole kansanpainoksena Salolainen totesi että
se ei edistä tätä asiaa
ai että mitä asiaa se ei edistä no ei tietenkään EU:hun liittymistä ja kuitenkin tämä Maastrichtin sopimus on koko EU:n jäsenyyden ydinmutta silloin kun EU:hun liittymisestä puhuttiin Maastrichtin sopimusta ei näet saanut juuri mistään sitä ei löytynyt kirjastoista eikä kirjakaupoista
Maastrichtin sopimuksen tarkoitus on sitoa allekirjoittajamaat pysyvästi ja peruuttamattomasti 90-luvun talousfilosofiaan eli uusliberalistiseen talousajatteluun
ensinnäkin Maastrichtin sopimus ylitse muiden se pyrkii suojelemaan pääomaa yli kaiken suojelemaan pääomaa yli ihmisten päiden pääomalle annetaan vapaa ja esteetön liikunta ja se nostetaan yhteiskuntapolitiikan päätavoitteeksi
ja toinen perustavoite on rahanarvon vakauttaminen päääomahan aina haluaa vakaata rahanarvoa ja sehän maksaa sitten meilletyöllisyysluvut kertovat että miten tämän Maastrichtin sopimuksen pykälä on tullut meille ikuiseksi riesaksi hinta on huippukorkea työttömyys työttömyysluvut ovat olleet korkeana jo runsaat kymmenisen vuotta
mutta katsotaan vielä mitä päättäjät sanoivat ennen EU:hun liittymistä muun muassa SAK:n Ihalainen tokaisi sillä tavalla että
jos jäämme EU:n ulkopuolelle niin työllisyys ja hyvinvointipalvelut ovat uhattuja
vai niin vai niin sillä tavalla Ihalainen
ja pääministeri Esko Aho painosti kovasti julkisuutta ja omaa puoluettaan hän uhkasi että hän
eroaa jos ei liitytä EU:hun
ja näihin painostajiin äänivaltaisiin painostajiin liittyi myös valtalehti Helsingin Sanomat ja näin Janne Virkkunen kirjoitti lokakuussa vuonna 94 sen jälkeen kun Helsingin Sanomat oli saumattomasti liittynyt EU:n kannattajien joukkoihin hän kirjoitti siis näin
jäsenyys unionissa ei ole Suomen etujen vastaista se on muun muassa myös yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
siis jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttätämä on sellaista asiantuntemusta että tämä on siis vielä kyllä kerran toistettava näin siis päätoimittaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomissa
se on muun muassa yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttätässä nyt ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa tällaista asiantuntemusta edusti siis vuonna 94 ennen kansanäänestystä Janne Virkkunen
ja Helsingin Sanomissa kirjoitettiin muun muassa näin budjetista siis vuoden 95 vuoden budjetista
valtion ensi vuoden talousarvion mukaan Suomi saisi EU:n budjetista noin 649 miljoonaa markkaa enemmän kuin se sinne maksaisitällaista siis meille höpötettiin ja jokainenhan sen tietää että Suomi on lähes joka vuosi ollut EU:n nettomaksaja
ja viimeinen uutinen on se että suomen vuotuinen nettomaksu EU:lle kasvaa 150 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon ja tämän kun nyt sitten muuttaa markoiksi eli kertoo sen tuolla kuudella niin siitähän tulee lähes 2,5 miljardia markkaa että sillä tavallaja nyt tähän voisi todeta ohjaaja Aki Kaurismäen sanoin että
liityimme EU:hun ja itse maksoimme kauppahinnan
voikos sen paremmin sanoa6.12.2002 tavallinen kansalainen Helge Kaalikoski kertoi Talousarviossa että mitä itsenäisyys hänelle merkitsee
Kaalikoski
Niin hyvää itsenäisyyspäivää vaan suomalaiset kyllä kyllähän itsenäisyyspäivä merkitsee kaikille sitä kaikkein kaikkein tärkeintä elikkä itsenäisyyteen sisältyy jo niin paljonsiinä on muun muassa lainsäädäntövalta tuomiovalta päätäntävalta budjettivalta ja tietysti se oma raha Suomen markka jota ei ole itse asiassa vieläkään poistettu tästä uudestaka kepulikonstein tehdystä uudesta perustuslaista
Konttinen
Sä et ole vielä tähän päivään mennessä uskaltanut tarttua euroihin miksiKaalikoski
No se ei kyllä johdu uskalluksesta kyllä mä olisin voinut niitä varmasti vaikka repiä mutta suo
Suomen perustuslaissa on niin niin kiistatta sanottu se että euro ei vois olla mitään muuta kuin vaihdettava valuutta valuutta kuten dollari ja punta ja niin edelleen sillä siitä ei ole olemassa lakia tästä eurosta SuomessaKonttinen
Ja 90 luvulla tapahtui muutakin surullista oli pankkikriisi ja lama pankkikriisi jätti rumat jäljet suomen talouspoliittiseen historiaanveronmaksajien rahoilla pidettiin pankit pystyssä siihen meni ainakin 50 miljardia markkaa terveisiä vaan kaikille kuponginleikkaajille ja optiomiljonääreille tappiot sosialisoitiin miten on nyt
ja Koivisto oli jälleen mukana ahkerasti ja myös vaikuttamassa pankkikriisiin ja sen taustalla liikkuviin päätöksiinhän muun muassa ilmoitti julkisuudessa että säästöpankkiryhmä voisi kadota Koiviston tapa puuttua sisäpoliittiseen asiaan se oli äärimmäisen poikkeuksellista ja kiusallista
moni onkin kysynyt paljonko Koiviston puhe laski Suomen Säästöpankin myyntihintaa talletuskato Suomen Säästöpankista oli joka tapauksessa tosiasia talletuksia karkasi noin 250 miljoonan markan kuukausivauhtia kenenköhän etu tämäkin oli
mutta tapahtui muissakin pankeissa kummallisuuksia mennään tapaus SYP:hen näistä asioista kerrottiin talousarviossa muutama vuosi sittenPankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet oli vaarassa
jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä Säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroottia bjönbergiä pankin napamiehiä ja omistajia
johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta
lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio
oli turvattava paikalla olijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä
velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta Syp:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oylle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi
vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP muutettiin Unitas Oy:ksi uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille
kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille
tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme miksi tälläinen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että
kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallaltaEU:n liittymisen ja laman varjolla päästiin sitten leikkaamaan hyvinvointivaltion palveluja ja sillä tiellä ollaan yhä
jo 90 luvun loppupuolella Heikki Hiilamo kirjoitti että lapsiperheet ovat lama-Suomen köyhiä ja köyhät ovat yhä keskuudessamme useat heistä ikuisesti kilometritehtaalla
päivän raamatunlauseessa lukee siis kiveen kirjoitettuna kilpailutetaan lisätään tuottavuutta ulkoistetaan ja lopuksi yksityistetään
nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä hyvästi hyvinvointivaltio
nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin
(viimeinen lause hitaasti ja ääni väristen).Kuuluttaja
Viimeisen talousarvion toimitti Seppo KonttinenVälikuulutus
Radio peiliKuuluttaja
vaalit 2006 ehdokastentissä on vuorossa Timo Soini Juho-Pekka Rantala testaa presidentiksi pyrkivien näkemyksiä Suomen suunnaksi …Talousarvio. Seppo Konttinen. Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.
Lue myös!
Nettisanomat torstaina 20.05.2004:
"Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit."
Sisältää Seppo Konttisen SYP-operaation selostuksen kokonaisuudessaan ja mm. Ahti Hirvosen haastattelun, jonka Ahti Hirvonen lopettaa näin: "jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän."
Ohjelman asiat, henkilöt, ajat ja paikat :
Pankki oli matkalla kohti loppuaan - Esko Aho - pankkitukipäätös - Suomen Yhdyspankki - Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos - pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. - SYP - Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy - Suomen Yhdyspankki - Unitas Oy - roskapankki - susipankki -- suomen - näinä aikoina - sampo - valtio - nalle wahlroos - kymmenen vuotta sitten - nyt - silloin - helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 - esko aho - iiro viinanen - sirkka hämäläinen - golgata - jo 90-luvun alussa - syksyllä sitten vuonna 91 - suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankki - jorma aranko - syksyllä 89 - erkki liikanen - pankkitukipäätös - björn wahlroos - pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle - heinäkuussa vuonna 91 - unitas oy - liikepankki unitas oy - holding-yhtiö - harri holmén - holmen - emopankki - pankkitukisitoumus - matti rudanko.
Sivulla lisäksi kymmenittäin linkkejä erilaisiin pankinomistajien tuki- artikkeleihin!
Nettisanomat torstaina 20.05.2004.
Lue myös!
Nettisanomat torstaina 17.10.2002.
Katkelma syntymäpäivähaastattelusta: Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002.
"Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota.
Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken."
Nettisanomat torstaina 17.10.2002.
Lue myös!
Nettisanomat 22.09.2005.
Veropolitiikka ja verotuotot. Jaana Kurjenoja. Veronmaksajat.
Nettisanomat 22.09.2005.toisin sanoen:
"Nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja, nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä."
Seppo Konttinen viimeisessä talousarviolähetyksessä lauantaina 31.12.2005:
Nettisanomat-sivuston rinnakkaissivustona nettiin maanantaina 2017-03-06.
